Kevään merkkejä

Jotenkin tuntuu siltä kuin kevät olisi myöhässä. Se saattaa olla vain sellainen epämääräinen olotila, sitä kun harrastelijapuutarhuri odottaa kieli vyön alla niitä kelejä kun pääsee penkkejä tekemään ja kylvämään kaikkea kivaa maahan. Tai sitten olen vain niin tottunut siihen aikatauluun, missä kevät yleensä ykkösvyöhykkeelle - pääkaupunkiseudulle tulee. Siinä voi olla syy, miksi täällä nelosella näyttää mielestäni vielä niin kovin talviselta. Talviselta, vaikka tontilla ei ole enää lunta yhtään missään.

Ehkä osansa tuohon on sillä, että pääsiäisen aikaanhan kelit olivat mitä hienoimmat. Aamuisinkin oli lämpöasteita sen verran paljon, että ulkoilla saattoi ihan t-paidassa. Nyt viikon verran ollaan menty melkein pakkaslukemissa aamuaikaan. Sää lämpenee kyllä puoleen päivään mennessä, mutta silti pääsääntöisesti on kylmä. Tuntuu vähän liiankin varhaiskeväältä nyt.

Luonnossa kasvit heräilevät pikkuhiljaa kevääseen. Täällä on melkoisesti pajunkissoja. Olen nähnyt vain muutaman pajun jo kukkivan, mitä olen ihmetellyt, jotenkin minulla on sellainen käsitys, että edellisvuosina ne ovat kukkineet huomattavasti aikaisemmin. Saatan kyllä olla täysin väärässäkin, muisti kun voi pettää pahasti. Blogi on kyllä mitä mainioin muistin virkistäjä, voi katsoa pikaisesti mitä on tapahtunut edellisenä vuonna samoihin aikoihin. Harmi vaan, että viime vuonna en niin tarkkaan kaikenmaailman asioita ylös laittanut kuin nyt. Mutta viime vuonna tähän aikaan tarkoitushan oli, että tämä blogi on kaverin kanssa jaettu. Sittemminhän omin tämän kokonaan itselleni, kun kaveri lakkasi kirjoittamasta. Siinä vaiheessahan aloin kirjoittaa enemmän muistakin asioista, kuin pelkästään puutarhasta ja puutarhakasveista.

Kiertelin tuolla pellolla, osa pellosta on ollut kesannolla vuosikausia ja nyt olisi tarkoitus jossain vaiheessa yrittää saada siitä viljelykelpoinen taas. Nyt siellä kasvaa lähinnä pajuja, vadelmaa, mesiangervoa ja horsmaa. Saas nähdä onnistuuko koskaan tuon raivaaminen.

Ojan pientareilla on jokunen paju, joissa on pajunkissoja.

 
Tuli testailtua kameran eri toimintoja - tässähän vieläkin opettelen sen käyttöä, ja ihan mukavia lähikuviakin sillä näyttäisi saavan.
 
On se jännän näköinen kapistus tuo pajunkissa.

Hauskan näköinen, vallankin silloin kun kukkii.

On niitä kevään merkkejä jo paljon jos vain osaa katsoa ja joka päivä pullahtaa maasta kaikenlaista uutta ja kivaa. Raparperikin on kasvanut huimasti verrattuna niihin pikku pulleroihin, jotka maasta pilkistivät viikko sitten.

Se onkin tällä hetkellä ainoa väriläiskä tuolla kasvimaalla. Kaikki muu on vielä sellaista yleisilmeeltään tasaisen ruskeanharmahtavaa, mutta jos oikein tarkkaan katsoo, menee vähän lähemmäksi, kyllä sieltä joukosta jo joitain vihreääkin löytyy.