lauantai 31. maaliskuuta 2012

Lintubongailuja pihahommien puutteessa

On ollut ihanan aurinkoinen päivä tänään. Pakkastakin on, eli ei toivoakaan lumen sulamisen jatkumisesta tänään. Ellei nyt sitten käy niin kivasti, että tuo lämpötila hypähtää vielä plussan puolelle. Pihalla siis ei voi mitään tehdä, kaikki kun on jäässä. Vetäisi sitten viime yönä tuon järvenkin kokonaan taas jäähän. Järvi oli jo melkein puoleen väliin sula ja nyt sitten ihan jäässä taas.
Olen seuraillut takapihan tapahtumia paremman tekemisen puutteessa. Tietysti ainahan sitä voisi kevätsiivousta sisätiloissa aloitella, mutta jotenkin vaan nuo takapihan tapahtumat kiinnostavat enemmän.

Tuossa on nyt viimeinkin näkynyt jopa viherpeippoja. Niitä olenkin kaipaillut koko talven. Viherpeippokanta on romahtanut koko maassa muutaman viimeisen vuoden aikana ja kyllä sen täälläkin huomaa. Viime talvena tuossa pyöri useita kymmeniä peippoja kerrallaan. Tänä vuonna on ollut ihan ihme, jos siinä edes yhden näkee.


Keltasirkkujakin on ollut vähemmän ruokavieraina kuin aikaisemmin. Muutama koiraskeltasirkku tuossa on käväissyt niin, että olen ihan ehtinyt kuvankin ottaa.


Koiraskeltasirkut ovat tosi kauniin näköisiä keltaruskeine päineen. Joskus tuossa on ollut todella keltavoittoisia yksilöitä.


Ovat näköjään oppineet syömään auringonkukansiemeniäkin jo. Naaraat ovat paljon vaatimattomamman näköisiä.





On niitäkin pari kappaletta tuossa tänään jo käynyt.


Muuten täällä sitten elellään hiljaiseloa, odotellaan sitä aikaa kun tulee enemmän oltua ulkosalla kuin sisällä. Ei siihen enää kauan mene. Toivottavasti.

perjantai 30. maaliskuuta 2012

Lumentuhoaja

Säätila on ollut jo jonkin aikaa äärimmäisen vaihtelevaa. Säätiedotus lupaili tänne lähistölle ihan kunnon pakkasiakin, päivälämpötilojenkin piti pysytellä pakkasen puolella. Vaan kuinkas ollakaan tänään tuolla näyttäisi olevan mittarissa +3. Jippii! Se tietää sitä, että tuo loppu lumi sulaa koko ajan kohisten. Kohta pääsee pihaa rapsuttelemaan ja pellolle hommiin.

On täällä meillä kyllä tuollainen pikkuapulainenkin, joka omalta osaltaan tuhoaa litrakaupalla lunta ja jäätä päivässä.

Rocky poika on keksinyt, että paras lelu on itse löydetty lelu. Se kiertää pihalla ja etsii jääpaloja.



Hyppii pukkihyppelyä jääpala suussaan ja juoksee ympyrää kuin vimmattu.


Sitten kun se kyllästyy jääpalan heittelyyn, se yksinkertaisesti ottaa ja pistää koko palan poskeensa ja lähtee etsimään uutta.

Jos jääpaloja ei ole saatavilla, herra parkkeeraa lumikinoksen viereen ja alkaa popsia. Ihme lumensyöjä =).

Tunnustus


Kiitokset Terhille Makasiininmäellä blogiin Insipiroiva puutarhablogi -tunnustuksesta! Tunnustuksen mukana tuli kolme kysymystä, joihin pitäisi vastata.

1 ) Miten puutarhainnostus ja puutarhablogin pitäminen syntyivät?
Puutarhainnostukseni on melko vanhaa perua - olen vuonna nakki ja muusi käväissyt suorittamassa emäntäkoulun, jossa yksi lempiaineista oli puutarhanhoito. Varsinaisesti pääsin tuota puutarhaa rakentelemaan, kun sain tämän pikkutilan perintönä muutama vuosi sitten. Tämä blogi syntyi oikeastaan puolittain vitsinä. Silloisen työpaikkani autotallissa juteltiin työkaverin kanssa blogeista ja keksittiin, että mitäs jos perustettaisiin yhteisblogi, jossa sitten vertailtaisiin kahden eri kasvuvyöhykkeen kasvatuksia. Nimi blogille tuli toiselta kollegalta, joka ilmeisesti keskustelua seuratessaan, oli jotenkin nyreentynyt aiheeseen ja kun siinä ihmettelimme mikä blogille nimeksi, heitti keskusteluun kaksi sanaa ”höperöt hortonomit”. Eipä arvannut, että siitä se sitten blogille nimeksi laitettiin =). Kaveri sieltä ykkösvyöhykkeltä aloitti kirjoittamisen, mutta kahden pienen lapsen äidillä sitten aikaa ei riittänyt tähän harrastukseen, joten jatkoin bloginpitoa itsekseni.

2) Mikä on erikoisin, ihmeellisin, harvinaisin, tunnearvoltaan suurin tai kaunein lempikasvisi?
Tässä tontilla kasvaa muutamia varsin vanhoja perinnelajikkeita. Yli 60-vuotiaat raparperi ja punainen viinimarja. Niistä tykkään, muuten lempikasvini vaihtuu melkeinpä vuosittain. Kasvatan puutarhassani lähinnä syötäväksi kelpaavia kasveja, pari vuotta sitten lempikasvini oli tomaatti, niitä oli silloin 14 eri lajia. Viime vuonna taas lempparikasveina olivat kurpitsat ja melonit, joita myös tuli kasvatettua kasapäin, ihan tuolla avomaalla.

3) Mikä on puutarhafilosofiasi?
Puutarhafilosofia löytyy tuolta blogin kuvauksesta :). Muumipapan lausahdukset ovat aina, ah niin ihania. Tuohon voisi vielä kyllä lisätä, että luonnonmukaisesti mennään - ilman myrkkyjä sinnitellään.

Tätä tunnustusta sitten pitäisi jakaa eteenpäin blogeille, joissa lukijoita on vähemmän kuin 200. Ainakin näin ensikatsomalta suurin osa blogeista jo tämän on saanut. Mutta muutama seuraamani loistava blogi tuolla vielä näyttäisi olevan ilman, joten laitan tämän eteenpäin seuraaville:

Puolikuuta peipposesta
Ekholmin savustamo
Pientä piharemonttia

torstai 29. maaliskuuta 2012

Yrttikylvöksiä

Kylvin viime viikolla muutamaan ruukkuun ostamani paprikansiemenet sekä joitain yrttejä. Yrtit ovat nyt itäneet.

Vaan mitäpä lienee tapahtunut timjamille…

Mielestäni kylvin siemenet tasaisesti ympäri ruukkua.


Itäneet pikkuiset tuntuvat olevan eri mieltä - ovat kylväytyneet tasaisesti ympyrään ruukussa. Eipä ole aikaisemmin näin käynyt, aika hassua. On ilmeisesti tullut suihkuteltua kylvöstä turhan voimallisesti, no sattuuhan sitä.

Toinen nopeasti itänyt yrtti on basilika, se tavallinen vihreä. Violetin basilikan itämistä saa ilmeisesti taas odotella pitempään.

Paprikaruukuissakin olin havaitsevinani jonkinlaista elämää, vielä ei ole sirkkalehtiä mullan pinnalla näkyvissä, mutta ihan pikkuriikkisen siellä hiekanjyvästen seassa näyttäisi pilkottavan jotain hennon vaaleanvihertävää.

Kyllä se tästä taas lähtee, pikkuhiljaa.

Hui - en huomannutkaan

Vautsi! Olen saanut uusia lukijoita :).
Tässä kun olen painiskellut noiden Bloggerin asetusten kanssa jo ties kuinka ja kauan, en ole tuota sivupalkkia vilkaissutkaan aikoihin, nyt sivupalkin lokeroita siirtäessäni huomasin, että uusia on tullut!
Tervetuloa =).

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Aurinkoista! +8 ja töyhtöhyyppiä järven jää täynnä

Tämä päivä on ollut ihanan aurinkoinen. Räystäät tippuvat vallan mallikkaasti ja lumi sulaa ihan silmissä. Muuttolintuja näkyy päivä päivältä enemmän. Tänään tuolla on ollut isohko parvi töyhtöhyyppiä lepäilemässä järven jäällä, sulan veden tuntumassa.


Ovat levittäytyneet niin laajalle alueelle, että kaikkia ei millään saa mahtumaan samaan kuvaan.

Muita kevään merkkejä on tänään bongattu sitten ihan tuossa pihamaalla. Piharakennuksen seinustalla nousee jo kaikenlaista vihreää kasvintapaista. Siihen kun paistaa aurinko ihan koko päivän ja lumi on sulanut seinänvierustalta melko tarkkaan.

Koko päivä on mennyt ihmetellessä, tosin otin ja järjestin siemenlaatikon. Olisikohan tuolla jotain viitisenkymmentä pussia siemeniä odottamassa kylvämistä. Eli kuluihan siinä päivä rattoisasti miettiessä mikä sitten kylvetään kenenkin kanssa ja mihin. Onneksi tässä ei enää kauaa mene kun pääsee siirtämään taimikasvattamon kasvihuoneeseen. Muutama hassu viikko tai kahdeksan =).

Tällaiset kelit kyllä saisi kestää pitempään, vaan taitaa olla turha moisesta haaveilla. Säätiedotus tuossa lupailee pakkaskelejä tänne nelosvyöhykkeelle, odotettavissa siis nollan kieppeillä olevia päivälämpötiloja ja paukkuvia yöpakkasia. Harmi.

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Meni sitten tämä päivä scriptailuksi :/

Tässä sitä sitten rustataan xhtml:llää ja perataan sotkuista javascriptiä.  Täällä nyt sitten ei tahdo toimia yhtään mikään, mutta korjailen tässä sitten sitä mukaa kun jotain outoa huomaan.

Olisin ihan hyvin voinut olla tämän päivän ilman tätäkin ylimääräistä tekemistä. Vaan kun nuo Bloggerin tarjoamat mallit ovat niin älyttömän huonoja - tai siis tarkoitan, että tähän niiden tarjoamaan simppeliin pohjaan kuvakin tulee ihan älyttömän isona ja tekstikooton  mitä sattuu. Pakko oli nyt sitten valita tuo teema - mikään muu kun ei toiminut, ei edes sen vertaa miten tämä nyt toimii.

Onneksi sentään alkoi aurinko paistamaan, edes jotain positiivista tälle päivälle.

Märkää

Aamu alkoi harmittavan harmaana taas kerran. Pilvipeite on melkoisen paksu tänään, aurinkoa ei näy tippaakaan. Onpa taas masentavan oloinen keli. Yöllä on satanut taas lunta, tai oikeammin räntää - nyt tuolla on pihamaa loskan peitossa, kumisaapaskelillä mennään.

Istuskelin tapani mukaan pitkään ja hartaasti aamukahvilla, seuraillen takapihan tapahtumia. Ensimmäinen ruokintapaikan vieras oli orava. Hassu vesseli pyöri ympäriinsä ihan sen näköisenä kuin olisi hukannut jotain. Sen se teettää, kun yön aikana sataa viitisen senttiä märkää räntälunta. Kaikki  lintulaudoilta tippuneet siemenet ovat peittyneet ihan kokonaan, eikähän sitä pikkuorava muuta sitten voi kuin alkaa kaivamaan. Mahdoton kaivuukone se sitten olikin. Teki oikein kunnon kuopan, sillä seurauksella, että oli märkä kuin uitettu orava sen työrupeaman jälkeen. Aikamoisen kolon se siihen ehti tehdä ennen kuin lähti jatkamaan matkaansa.

Sen verran se orava sai kaivettua siemeniä esiin, että samaan kuoppaan sitten tunki parvi keltasirkkuja ruokailemaan.

Yksinäinen hömötiainen pyöriskeli ruokintapaikalla pitkään.

Sillä vesselillä ei tuntunut olevan kiire mihinkään. Välillä kävi maistelemassa pähkinöitä, siirtyi sitten auringonkukkasiemen osastolle ja palasi taas pähkinöiden kimppuun.

Alkaa olla sapuskat vähissä tuolla, pitäisi varmaan käydä buffet siistimässä ja täydentämässä tarjontaa. Talipalloja ainakin pitää viedä lisää, ne ovat kovin kysyttyä kamaa tähän aikaan vuodesta, niitähän ne pyrstötiaisetkin söivät. ja kohta tulevat kottaraisetkin, niille nuo talipallot tuntuvat olevan parasta tarjolla olevaa herkkua, ainakin viime vuonna.

Lumiaurakin kävi tuossa pihassa kääntymässä ja auraili sitten ohimennen pihamaan ja pihatien (150 m!) kynnöspelloksi. Tuosta kun oli jo pintamaa ihan kokonaan sulanut sekä pihalta että pihatieltä, niin arvaahan sen, miten siinä sitten kävi. Hiekat ja sorat ovat nyt tien pientareella ja pihassa isoja monttuja, kun auraaja vähän liian innokkaasti työnteli lumisohjoja pois. Tulee vähän turhan kalliiksi, tuo auraaminen. Meinaan nyt joutuu jo tilaamaan kuormakaupalla soraa, että saa korjattua nämä vauriot. Harmittaa.

Bloggeri sekoilee

Tää on niin tätä - niin tätä...

Olishan se mun pitänyt arvata, että näin käy. Tämä Blogger kun ei ole ominaisuuksiltaan niitä parhaita. Yritin muuttaa blogini teemaa - ja niinhän siinä sitten kävi, että mikään ei oikein enää toimi. Eniten tässä ketuttaa se, että kyse ei satavarmasti ole siitä, ettenkö tuollaista juttua osaisi tehdä. IT-alan ammattilaisena osaan varmasti yhden tavallisen blogin teeman vaihtaa, mutta jos palikka ei pelitä - sille ei sitten mitään voi. Täytyy tässä ottaa aikalisä ja yrittää etsiä sellainen teema, jota modaamalla saa mieleisensä.

En sitten muistanut nyt miksi muut blogini ovat WordPress alustalla, siellä sentään kaikki toimii ja toimii vieläpä loogisesti. Ajattelinpa vaan pikaisesti vaihtaa teeman tähänkin blogiin, sillä seurauksella, että samperin bloggeri tuplasi sivupalkin jutut ja väänsi ja käänsi layoutin ihan ceelleen.

Ei tässä muu auta kun ruveta tuota xml-tiedostoa itse rukkaamaan, josko tuo sillä tokenisi. Ei  vaan olisi aikaa moiseen pelleilyyn juuri nyt.

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Kevätkelejä odotellessa

Täällä sitä vuoroin paistaa aurinko ja sitten taas sataa lunta, lämpötilatkin heittelevät varsin reippaasti -10:stä +6:een. Puutarha on vielä lähes puolen metrin lumikerroksen alla. On tuo lumi sulanut jo sen verran, että lehtikompostoreista alkaa ylin kerros jo näkyä lumen alta. Kasvihuoneen ovi oli taas jäätynyt kiinni. Sain sen viime viikon hurjan jäänhakkausrupeaman jälkeen auki. Ihan aikataulussa siis ollaan - melkein kaikki taimikasvatukseen liittyvät tavarat kun ovat tuolla kasvihuoneella. Onneksi ruukkuja ja multaa löytyi kasvihuoneen ulkopuoleltakin, joten on tuolla jo itämässä paprikaa ja tomaatia ja tietysti jotain yrttejäkin.

Eipä tuolla vielä paljon puutarhahommia voi tehdä. Oikeastaan ainut ulkohomma mitä olen viime viikkoina tuolla harrastanut, on ollut jään hakkaaminen pihamaalta petkeleellä. Ihan kivaa hommaahan sekin on. Homma vie vaan älyttömästi aikaa, varovasti kun pitää tehdä. Koiria pitää varoa, ettei jysäytä petkeleellä tassuille. Ne kun kyttäävät ihan vieressä. Odottavat isompia jääkimpaleita ja kun sellainen sitten irtoaa, nappaavat suuhunsa ja sitten mennään eikä meinata. Juoksevat onnessaan pitkin pihamaata jääpala suussaan. Että sellaisia touhottajia täällä tällä kertaa.

Sitä ei ole juuri muuta voinut tehdä, kun tarkkailla noita villejä vipeltäjiä, joita onneksi tällä tontilla riittää vaikka muille jakaa.  Tuossa sitä tulee istuskeltua ja katseltua mitä pihamaalla tapahtuu. Lintuja riittää, nyt alkaa jo olla paluumuuttajiakin. Joutsenet ovat olleet täällä jo kuun alusta, telkkäpari saapui pari päivää sitten.

Pyrstötiaisiakin sitten on viimein taas maisemissa. Onkin kulunut jo muutama vuosi siitä, kun niitä täällä viimeksi näin. Nyt ne käyvät tuossa talipalloilla ruokailemassa.



Aika harvalukuinen lintuhan tuokin on, arvioivat, että niitä pesii suomessa 20 - 50 000 paria. Eli tämän kokoisessa maassa kohtuullisen vähän. Ihan kiva, että käyvät tuossa ruokintapaikallani näyttäytymässä.

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Siemeniä ostamassa

Viime lauantaina piipahdettiin paikallisessa Agrimarketissa. Siellä oli siementelineet jo paikoillaan odottelemassa innokkaita ostajia. Tutkailin aikani tarjontaa ja valitsinkin sitten pussillisen Sweet 100F1 kirsikkatomaatin siemeniä, tuo lajike kun kasvaa täällä todella hyvin, ihan avomaalla. Tuo lajike on myös ollut parhaimman makuinen, mitä olen kasvattanut.

Kassalle mennessäni huomasin korillisen Thompson & Morgan Ruukkupuutarhan vihannekset siemenpusseja. No eihän siinä auttanut muu kuin alkaa penkoa, utelias kun olin. Päällimmäisenä siinä laatikossa oli paprikan siemeniä ja niitähän minulla ei enää ollut.
Jep, siinä oli korillinen vanhentuneita siemenpusseja kymmenen sentin hintaan. Tuli vähän ostettua paprikansiemeniä…



Noissa pusseissa kun päiväys oli Jan2012, siis tammikuu 2012, en voinut vastustaa kiusausta. Pitihän niitä sieltä ottaa ja monta, oletettavasti/toivottavasti itävät ihan kivasti vielä. Vaan eipä tuo paljon harmita, vaikka itämisprosentti olisi pieni, tai eivät itäisi ollenkaan, vajaan euron hinnalla kyllä kannattaa kokeilla miten käy. Kymmenen sentin hinnalla per pussi kun harvemmin siemeniä saa.

Nyt sitten tuli otettua sitten vähän useampaa lajia: Jumbo Sweet, Pyramid, Gourmet, Mini Bell mix ja Summer Salad Mixed. Näistä olen aikaisemmin kasvattanut tuota Pyramid-lajiketta. Oli muuten tujua tavaraa =).  Tarttui sieltä mukaan vielä Purple Ruffles Basilika -pussikin.

Ja nyt ei muuta kuin istuttelemaan ja odottamaan itääkö noista yksikään.

Hyönteishotelli, osa III

Ympäristön monimuotoisuus on uhattuna nykyisin, koska kaupunkimaisia ympäristöjä on yhä enemmän ja pihat ja puutarhatkin pidetään ilmeisesti siistimpinä kuin ennen vanhaan. Lehtikasat ja vastaavat olisivat hyönteisille elintärkeitä suoja- ja talvehtimispaikkoja, liian siistissä puutarhassa hyönteiset eivät välttämättä viihdy. Keski- ja Etelä-Euroopassa on jo vuosia sitten herätty huomaamaan tämä epäkohta, pölyttäjien määrä on vähentynyt niin, että niille on alettu rakentaa erityisiä suojapaikkoja. Näitä on sitten alettu kutsumaan hyönteishotelleiksi.

Kotipuutarhureita varten markkinoilla alkaa olla jo melkoisen kattava valikoima erilaisia pienpuutarhaan tai parvekkeelle sopivia hyönteishotellimalleja. Suurempina versioina tällaisia hyönteishotelleja tai -kartanoita on pystytetty mm. joidenkin suurkaupunkien puistoihin, jotta hyönteisten määrä lisääntyisi ja luonnon monimuotoisuus säilyisi myös kaupunkiympäristössä.

Esimerkkinä voisi käyttää Lontoota, jossa tähän on panostettu melkoisen paljon. Kaupunki järjesti pari vuotta sitten kilpailun siitä, mikä olisi paras mahdollinen ja kaupunkikuvaan parhaiten sopiva hyönteishotelli. Jos Lontoolaiset hyönteispilvenpiirtäjät kiinnostavat, kannattaa lukaista artikkeli London's Labyrinthine Insect Hotels. Ja jos ei jaksa juttua lukea kannattaa ainakin katsoa kuvat - mukavan näköisiä rakennelmia. Daily Telegraphin sivulla sitten on kuva käytössä olevasta versiosta.

Suomessa onneksi on vielä paljon tilaa, kaupunkimaisia ympäristöjäkään ei ole siinä määrin kuin esimerkiksi tuolla Keski- ja Etelä-Euroopassa. Täällä pölyttävien hyönteisten määrä ei ymmärtääkseni ole laskenut kovin hälyttävästi, ainakaan vielä. Mutta kyllä täälläkin tietysti on sama ongelma, jos pitää puutarhansa siistinä, hyönteisille ei näitä suojapaikkoja sitten jää. Täällä meillä tarjonta näiden hyönteishotellien osalta on melko suppea - tarkkaan ottaen tällä hetkellä tietääkseni tarjolla on yksi ainoa malli, ja sekin maksaa mansikoita (96 euroa). Onneksi tuollaisen hyönteishotellin rakentaminen itse ei ole kovin vaikeaa. Kustannuksetkin pysyvät kurissa, jo muutamalla eurolla saa rakennettua vastaavan.

Hyviä ohjeitakin on netti pullollaan. Esimerkiksi  Building an Invertebrate Habitat -ohjekirjanen kertoo todella havainnollisesti miten tällaisen hyönteishotellin voi rakentaa.



Kuva: Wild About Your Garden on the BBC. Mini-beast mansion

Valmis rakennelma sitten valokuvattuna:



Kuva: Wildlife Trust’s publication Building an Invertebrate Habitat.

Sussex Wildlifetrustin julkaisu How to make a habitat wall sisältää myös hyvät ohjeet siitä miten voi rakentaa pikkuötököiden asuntoja.

Kasvilaatikko/lavakasvattaja voi sijoittaa hyönteishotellinsa suoraan kasvilavaan.




Kuva: Heath Brown Development Manager Corporate, Scotland

Pieneen puutarhaan soveltuvan, kierrätysmateriaaleista rakennettavan mallin ohjeet löytyy esimerkiksi täältä.


Ja sitten se karvahattumalli: tarvitset aaltopahvia ja muovisen puolentoista litran virvoitusjuomapullon. Ohjeet löytyvät diasarjana BBC:n sivulla. Diasarja on vuodelta 2008, mutta onneksi näissä hommissa tieto ei juurikaan vanhene: Build an insect hotel.

Ehkä kokeilen jotain noista vaihtoehdoista. Itse askarreltuna siitä saa juuri sellaisen näköisen kuin haluaa, eikä edes maksa paljon. =)

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Hyönteishotelli - osa II

Kirjoittelin tuossa aikaisemmin jutussa ”Kaikkee se saksalainen keksii” ajatuksia Esbaun maahantuomasta Neudorff  hyönteishotellista. Aioin kirjoitella muutaman jutun sarjassa näistä rakennelmista, mutta kiireistä johtuen en sitten aikaisemmin viime viikolla ehtinyt asiaan paneutuakaan. Tuollaiset pienet mökkeröt hyönteisille ovat olleet Keski-Euroopassa todellinen hittituote ja tämän kyseisen tuotteen maahantuoja uskoo sen kiinnostavan suomalaisiakin. Lähinnä jutussani otin kantaa tuotteen hinta-laatu-hyötysuhteeseen ja siihen miten tuotteen ominaisuuksista kerrottiin puutarha.netin jutussa. Alun perin siis suunnittelin kirjoittelevani sarjan näistä hyönteisille tarkoitetuista rakennelmista, myynnissä olevista ja itse rakennetuista. Tuollainen hyönteisten talvehtimispaikkahan ei ole mikään ihan uusi juttu, on noita ollut markkinoilla jo useamman vuoden ja ennen vanhaan noita tehtiin ihan itse.

Mietin, onko tuollaisesta pienestä, 56 x 36 x 10 cm mökistä oikeasti mitään hyötyä. Pohdiskelin myös tuotteen hinta-laatusuhdetta, noin pieneen tilaan kun ei kovin montaa hyönteistä mahdu, ja hinta on melkoisen suolainen tuollaisesta linnunpöntön kokoisesta puumökistä. Vallankin kun noita suunnilleen samankokoisia on saatavilla verkkokaupoista huomattavasti halvemmalla. Amazon.com.de  myy vastaavaa tuotetta kolmenkymmenenkolmen euron hintaan, eli noin kolmasosa siitä mitä tämän Suomessa myynnissä olevan hinta on (tämä hintatieto siis katsottu tänään). Tämä Neudorffin tuote ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto, Muitakin on: esimerkiksi Lets go gardening -sivustolla  on mahtava valikoima vastaavia tuotteita ja huimasti ovat halvempia.

Kyseiseen tuotteeseen lähemmin tutustuttuani siis tulin siihen tulokseen, että itse en tuollaista tule hankkimaan, ihan jo suomalaisilta kiskottavan hinnan takia sekä sen takia, että suuressa puutarhassa tuollaisesta pienestä mökistä saatava mahdollinen hyöty pölyttäjien määrän lisääntymisenä on kyllä plus miinus nolla. Totesinkin, että noita pitäisi pellon reunalla olla miljoona, jotta sitä hyötyä sitten ihan oikeasti olisi. Tällainen pieni hyönteisille tarkoitettu mökki soveltuu kokonsa puolesta lähinnä jollekin terassille tai kaupunkiympäristössä olevaan pikkuruiseen puutarhaan. Meillä täällä kotimaassahan suuri osa puutarhoista on melko kookkaita, jopa rivitalojen pihamaat ovat kohtuukokoisia verrattuna Keski-Euroopan ja Brittein saarten vastaaviin. Voisin kuvitella, että puutarhojen pienuus on suurin syy siihen, että tuote Keski-Euroopassa myy niin hyvin. Siis ei todellakaan tänne meikäläisen puutarhaan soveltuva tuote - tuota puutarhaa kun tuossa on hehtaarikaupalla

Etsiskelin myös netistä olisiko jossain tehty jotain tutkimusta näiden hyönteisille tehtävistä majapaikoista. Tutkimuksia ei löytynyt - Googlen Scholar-haku tosin löytää pari tutkimuksentynkää aiheesta miten ympäristön tila vaikuttaa pölyttäviin hyönteisiin, mutta nekin käsittelevät vain muutamia lajeja, lähinnä perhosia ja mehiläisiä. Lukaisin siinä sitten artikkelin Journal of Applied Ecology julkaisusta. Tämä Erik Ockingerin ja Henrik G.Smithin artikkeli Semi-natural grasslands as population sources for pollinating insects in agricultural landscapes oli ihan mukavaa luettavaa vaikka ei näistä hyönteissuojista kertonutkaan.

Juttu tuki samalla mukavasti omaa käsitystäni siitä, miten tällaisella isolla tontilla mikä itselläni täällä on (useita hehtaareja) kannattaa pääsääntöisesti pölyttävien hyönteisten tarpeita hoidella. Täällä meillä on  luonnonkukkaniitty, joka omalta osaltaan houkuttelee pölyttäjiä lähipiiriin ja talvehtimispaikkojakin riittää.

Jatkoa seuraa - tuolla on jo puolivalmis juttu odottamassa oikolukua ja julkaisua aiheesta ”miten rakennan kotipihani hyönteisille suojapaikan, joka maksaa muutaman euron ja on vielä ihan nättikin”. =)

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Pikkupetoja ja harvinaisuuksia

Tuossa muutama viikko sitten seurailin lumikon sukeltelua lumihangessa. Istuskelin koneella ja surffailin netissä, kun huomioni kiinnittyi johonkin pieneen pomppivaan valkoiseen palleroiseen lumihangella. Niin vikkelä otus se on, että siitä on vallan mahdotonta saada kuvia, mutta kiva sitä oli seurata. Se otti aina muutaman loikan lumen päällä ja sukelsi sitten hankeen ilmestyäkseen taas esiin muutaman metrin päässä. Määrätietoisesti se tuli tuohon rappusille asti, siinä vaiheessa jo meikäläinenkin jo vaihtoi ikkunaa, että pystyin otuksen touhuja paremmin seurailemaan.

Varsin hurmaava otus, saisi vaan olla hitaampi, niin saisi otettua kuvan. Lajimääritys on melko varma, mutta kyseessä voi olla kärppäkin. En otuksen häntää nähnyt, joten en voi sanoa 100% varmuudella kumpi se oli. Molemmathan ovat tosi pieniä, mutta tämä oli vähän tulitikkuaskia pitempi, joten kuvittelisin, että kyseessä oli se pienempi, eli lumikko. Aikansa talon seinustaa tutkittuaan otus sitten häippäsi jonnekin, en nähnyt mihin suuntaan se lähti se ilmeisesti poistui paikalta lumihangen suojassa.

Tänä aamuna aamukaffella istuskelin ja tutkailin lintulaudan ympäristöä, ihan selvästi jäljistä päätellen siinä on käväissyt jokin pikkupeto, hiiren jälkien lisäksi siinä oli selvät kärpän tai lumikon jäljet. Yleensä aamuisin siinä on mahdottomasti kaikenlaisia jälkiä lumessa. Niitä sitten on kiva katsella ja miettiä, ketä kaikkia tuossa yön aikaan on vieraillut.

Istuskelin sitten hetkisen ja tuijotellen tuonne järvelle. Aurinko paistoi jo ihan kivasti jo seitsemän aikaan ja ihmettelin siinä miten tänä vuonna tuon joen suussa oleva sula alue on erimuotoinen kuin aikaisempina vuosina. Ikään kuin veden virtaus olisi taas muuttunut. Nyt sula alue on tuossa lähempänä tätä meidän rantaa, kun aikaisemmin se on ollut tuolla toisella puolella. Siinä katsellessani sulan veden rajaa hätkähdin ihan, kun huomaisin jonkin ruskean pötkylän sukeltavan veteen. Voi että!

Kameran hakemisessa meni taas aikaa, oli siinä tietysti taas väärä objektiivikin. Niin ja vastavaloon piti kuvata. Siinä vaiheessa kun sain kameran valmiiksi, oli niitä siellä jään päällä jo kaksi, mennä viipottamassa etelään päin.


Ihan kiva juttu, sitä saa olla onnellinen, jos Suomen 3.000 saukon saukkokannasta näkee kaksi. Huono kuva, mutta kyllä noista selvän saa ja kyllähän tuosta saukon tunnistaa.

Tämä paikka on siitä mukava, että täällä tosiaan on ihan kaikkia mahdollisia villieläimiä, melkeinpä pihapiirissä.

Vielä kun jossain vaiheessa sen täällä liikkuvan ilveksen bongaisi, niin sitten voisikin jo sanoa nähneensä melkein kaiken mahdollisen.

maanantai 12. maaliskuuta 2012

Munakoiso kukkii - maaliskuussa!

Totta se on - ronttiryökäle otti ja aloitti kukinnan. Tämä koisoyksilö on talvehtinut keittiön ikkunalla ja näin kevään kunniaksi aloitti sitten kukinnan sen enemmittä nirsoiluitta.




Pelastin tämän yksilön lokakuussa kasvihuoneesta, jossa se oli sinnitellyt lähes hoidotta koko syksyn. Talven ajan se olla möllötti ruukussaan kohtuullisen tyytyväisen näköisenä. Sitä kasteltiin todella epäsäännöllisesti ja joskus sen multa pääsi kuivahtamaan niin, että kosteutta ei ollut tipan tippaa. Mutta kaveri vaan kesti elossa koko talven. Nyt keväämmällä se sitten sai vähän enemmän vettä ja lannoitinkin sitä yhden kerran ja siitä se sitten innostui kukkimaan.

Tässä nyt tuli todistettua sitten se, että munakoison voi antaa talvehtia sisätiloissa ja se jopa säilyy hengissä. Vähänkös siistiä =).

Hups - 20.000 kävijän raja rikki...

Olin niin varautunut siihen, että sinä päivänä kun 20 tuhatta pamahtaa rikki laitan vaikka jonkinlaisen arvonnan tai jotain, mutta niinhän siinä sitten kävi - kävijöitä on nyt jo neljättäsataa yli 20 tuhannen. En sitten tajunnut, että keväällä alkaa se aika, jolloin täällä blogssani voi kävijöitä olla päivässä jopa satoja. No, olishan se pitänyt arvata, etten ole tarpeeksi tarkkana...

Vielä odottelen, että täällä kävijät jättäisivät enemmän merkkejä itsestään =). Eli kommentteja peliin, kiitos =).

lauantai 10. maaliskuuta 2012

Kaikkee se saksalainen keksii….

Hyönteishotelli?!?!!?
Lievästi huvittuneena aloin lukea puutarha.netin artikkelia uutuustuotteesta: hyönteishotellista. Artikkelin mukaan Keski-Euroopassa - varsinkin Saksassa on kiinnitetty huomiota pölyttävien hyönteisten määrän negatiiviseen kehitykseen. Ja mitäpä tekee saksalainen siinä vaiheessa kun tällainen epäkohta huomataan. Kehittää hyönteisille hotellimajoituksen. Hotelli tarjoaa hyötyhyönteisille pesintätilan ja turvallisen talvimajoituksen, ainakin tuon jutun mukaan. Tämän hyönteishotellin pitäisi olla hyvä keino palauttaa puutarhan, terassin tai parvekkeen (!) ekologinen tasapaino.

Kyseistä tuotetta on myyty Saksassa ja Keski-Euroopassa viime kesänä paljon ja kysyntä on ollut yllättävän suurta. Että semmoista. Maahantuoja uskoo tuotteen kiinnostavan myös suomalaisia. No miten tämä sitten toimii? Hihittelin jo täyttä päätä siinä vaiheessa kun pääsin jutussa siihen kohtaan, missä kerrottiin mille hyönteislajeille tätä nyt sitten on suunniteltu. Tuo mökkeröinen on jaettu ”luonnonmukaisiin” huoneisiin ja nämä sitten jakautuvat kuuteen erilaiseen osastoon.

Kohderyhmään kuuluvat seuraavat ötökät: leppäkertut, muurimehiläiset, petopistiäiset, villimehiläiset ja päiväperhoset… Hetkinen… siis *petopistiäiset* ?!?!

Tuo luettuani hekottelin jo ihan ääneen. Jotenkin tuo vain ei mielestäni ole ihan järki juttu. Saatan olla ihan väärässäkin, mutta kyllä maallikkoa tässä kohtaa vähän ihmetyttää. Tietojeni mukaan petopistiäiset ovat niitä aikuisena lentäviä öttiäisiä, jotka ruokailevat kukissa ja ahmivat mettä. Vaan toukkina ovatkin sitten ihan toinen juttu. Petopistiäiset munivat useita munia pesäänsä, jonka ne siis tekevät joko maahan tai lahopuuhun tai jopa onttoon kasvin varteen tehtyyn koloon, lajista riippuen siis vähän erityyppisiin paikkoihin. Pesään se aikuinen pistiäinen sitten kuljettaa lamauttamiaan hyönteisiä toukilleen ravinnoksi. En ole mikään hyönteisasiantuntija, mutta jotenkin tulee ihan ensimmäiseksi mieleen tässä se, että tuollaiseen viritykseen, jossa on onttoja palikota, ne munansa sitten munivat - mahdollisesti. Onpa siinä petopistiäisellä buffet valmiina, käyttää vaan toukkiensa ravinnoksi hotellin muut asukkaat.

Lukurupeaman jälkeen istuskelin ihan hetken miettimässä, onko tuossa koko hökötyksessä nyt mitään järkeä. Varmaan jossain urbaanissa ympäristössä, ehkä. Tuollainen mökki on ensinnäkin melko pieni, 56 x 36 x 10 cm, Mahtuuhan sinne muutama öttiäinen, mutta jos tuollaisesta jotain todellista hyötyä hakisi, täytyisi noita olla pellon reunalla varmaan miljoona - jotta niitä pöllyttäjiä sitten olisi tarpeeksi.

Etsiskelin vielä ihan tutkimustietoa aiheesta, onko tuollaisesta hökötyksestä sitten ihan aikuisten oikeesti mitään hyötyä. Mitään järkevää tutkimusta tai tilastoa tai muutakaan en sitten löytänyt. Vain ja ainoastaan maahantuojien ja myyjien hehkutuksia siitä, miten oivallinen hankinta tuollainen hyönteishotelli on.

Ostapa vaatimattomaan 96 euron hintaan hotellimajoitus kotipihasi tai vaikkapa parvekkeesi hyönteisille. No huhh huh. Itse en kyllä ihan heti taida moiseen rahojani haaskata.

Edit 13.4.2012: Kyseisen hyönteishotellin hinta on näköjään laskettu 85 euroon.

Maalla taas

Lähdin sitten tiistaina lähes extempore reissuun. Köröttelin tänne nelosvyöhykkeelle kissojeni ja koirien kanssa. Auto tietysti oli tupaten täynnä kaikenlaista tavaraa, sitä kun kummasti kertyy kaikenlaista pikkukivaa noilla pääkaupunkiseutureissuilla. Minäkö himoshoppailija…? No, aina silloin tällöin, vallankin kun pääsee paikkakunnalle, missä on kauppojen suhteen valinnanvaraa ja huomattavasti isommat tavaravalikoimat.

Täällä tontilla sitten odotti taas luistinradaksi jäätynyt pihamaa. Piti ihan soittaa apujoukkoja hiekottamaan, oli se sen verran vaarallinen tuo piha. Ronja neiti otti lipat kaksi kertaa - tosi pahasti. Toisen kerran kun se reppana kaatui - täydessä vauhdissa - iski se päänsä jäähän niin, että sillä meni hetki siitä tällistä toipua. Onneksi saatiin hiekkaa pihalle ja nyt siinä on ihan kohtuullisen turvallista liikuskella.

Mitään ihmeellistä täällä ei tuon kolmiviikkoisen leikkauksessa käyntireissuni aikana ole tapahtunut. Tässä nyt sitten ollaan ja ihmetellään, ensimmäinen päivä meni ihan talon lämmityksessä, puiden kannossa ja kaikessa sellaisessa pienessä touhussa, jota yleensä tulee tehtyä päivittäin. Tässä tietysti olisi kaikenlaista pikkupuuhaa, mutta jostain syystä motivaatio on nyt totaalisesti hukassa.

Puutarhapuolen hommia varmaan voisi jo aloitella, pitäisi kai pikkuhiljaa istutella jotain täälläkin. Sinne pääkaupunkiseudulle jäi purkkiviljelykset, tuli istuteltua vähän tomaatteja, munakoisoja ja paprikoita viime viikolla. Ne kasvit saavat sitten keväämmällä matkustella tänne kasvihuoneeseen kasvuaan jatkamaan. Ans kattoo ny, miten pian saan jotain aikaiseksi