Lähdin sitten tiistaina lähes extempore reissuun. Köröttelin tänne nelosvyöhykkeelle kissojeni ja koirien kanssa. Auto tietysti oli tupaten täynnä kaikenlaista tavaraa, sitä kun kummasti kertyy kaikenlaista pikkukivaa noilla pääkaupunkiseutureissuilla. Minäkö himoshoppailija…? No, aina silloin tällöin, vallankin kun pääsee paikkakunnalle, missä on kauppojen suhteen valinnanvaraa ja huomattavasti isommat tavaravalikoimat.
Täällä tontilla sitten odotti taas luistinradaksi jäätynyt pihamaa. Piti ihan soittaa apujoukkoja hiekottamaan, oli se sen verran vaarallinen tuo piha. Ronja neiti otti lipat kaksi kertaa - tosi pahasti. Toisen kerran kun se reppana kaatui - täydessä vauhdissa - iski se päänsä jäähän niin, että sillä meni hetki siitä tällistä toipua. Onneksi saatiin hiekkaa pihalle ja nyt siinä on ihan kohtuullisen turvallista liikuskella.
Mitään ihmeellistä täällä ei tuon kolmiviikkoisen leikkauksessa käyntireissuni aikana ole tapahtunut. Tässä nyt sitten ollaan ja ihmetellään, ensimmäinen päivä meni ihan talon lämmityksessä, puiden kannossa ja kaikessa sellaisessa pienessä touhussa, jota yleensä tulee tehtyä päivittäin. Tässä tietysti olisi kaikenlaista pikkupuuhaa, mutta jostain syystä motivaatio on nyt totaalisesti hukassa.
Puutarhapuolen hommia varmaan voisi jo aloitella, pitäisi kai pikkuhiljaa istutella jotain täälläkin. Sinne pääkaupunkiseudulle jäi purkkiviljelykset, tuli istuteltua vähän tomaatteja, munakoisoja ja paprikoita viime viikolla. Ne kasvit saavat sitten keväämmällä matkustella tänne kasvihuoneeseen kasvuaan jatkamaan. Ans kattoo ny, miten pian saan jotain aikaiseksi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti