Kasvilaatikko keittiöpuutarhaan lavakauluksesta, osa II

Tämänkeväinen kasvilaatikkoprojektini etenee hitaasti. Hankin viime viikolla Pääkaupunkiseudulta muutaman lavakauluksen, joihin alan kohtapuoleen rakentamaan kasvualustaa yrteille ja muille kivoille keittiöpuutarhaan kuuluville kasveille. Mahtuivat ihan mukavasti autoon, kun niissä on kulmissa saranat, eli aika lättänäksi menee yksi lavakaulus kun sen laittaa pinoon. Kuskattiin ne sitten viime viikolla tänne nelosvyöhykkeelle odottamaan jatkokäsittelyä.

En kauaa malttanut antaa niiden olla, piti niitä alkaa melko pian maalaamaan tervamaalilla. Luin jostain puutarhakeskustelusta, että tervamaali saattaisi olla ratkaisu kasvilaatikon käsittelyyn. Tuollainen kasvilava /kasvilaatikko ei kovin montaa vuotta kasvimaalla kestä, ellei sitä käsittele jotenkin. Tervamaalin pitäisi estää tehokkaasti homeiden, sienien ja bakteerien muodostuminen lautoihin ja myrkyttömänä tuotteena se sopii mainiosti kasvien kasvulaatikon suojaamiseen. En asiaa sen kummemmin tuota juttua lukiessani miettinyt, eikä tullut edes mieleenkään siinä vaiheessa, että voisin joskus itse tuota tuotetta käyttää. Mutta sitten viime viikolla Vantaan Puuilossa käydessäni, jostain syystä valitsin reittini kassalle maalihyllyjen ohi. Ja siinä se oli: ihan silmien korkeudella purkki tervamaalia.

Tuijottelin sitä purkkia siinä pitkän aikaa ja siinä tuijottaessa tuli sitten mietittyä niin kovaa, että varmaan kuului se aivojen raksutus kassoille asti. Tarkkaan harkittuani tulin sitten siihen tulokseen, että mikäettei. Kallishan se purkki oli, mutta pakko se oli siitä mukaan ottaa, täytyyhän kaikkea kokeilla.
 
Sunnuntaina aloitin maalausurakan. Tuossa maalaamisessa kivaa oli se, että eipä tarvinnut miettiä tuleeko jäljestä tasaista. Jotenkin mielestäni tuollainen vähän ronskimmin käsitelty lauta sopii paremmin kasvilavaan. Osassa lavakauluksista oli yrityksen nimi ja muutakin tekstiä maalattuna sinisellä. Kivasti tuo tervamaali peittää sen tekstin ja tuo jännästi esiin puun epätasaisuudet ja syyt.

Tuli siinä sitten samalla vaivalla vähän ronskimmin käsiteltyä kädet, käsivarret ja vähän maisemaakin. Siinä vaiheessa kun olin onnistunut liimaamaan kolme sormea tervalla yhteen, oli pakko ottaa aikalisä ja käydä pikaisesti käsipesulla. Eipä siinä muu auttanut kun kaivaa sitten vinyyliset kertakäyttökäsineet kaapista. Onneksi tuli ostettua tarjouksesta viime kesänä sadan kappaleen pakkaus tuolta paikallisesta halpakaupasta. On muuten todella hyviä kaikenlaiseen käyttöön, yleensä kai noita käytetään enemmän elintarvikehommissa, minä käytän mieluusti silloin, kun kitken tai käsittelen muuten multaa. Olisi pitänyt älytä heti ottaa hanskat käyttöön myös maalatessa. Tyhmyydestä sakotetaan, mutta sitten kun tajusin ne hakea, hoitui homma huomattavasti paremmin tai siis siistimmin.

Tuo purkillinen riittää näköjään nippa nappa neljään lavakaulukseen. Jos haluaa käsitellä useampaan kertaan, purkkeja pitäisi siis olla vähintään kaksi.

Vielä tuolla olisi maalattavaa, mutta se saa nyt luvan odottaa, tässä on ollut ohjelmassa kaikenlaista muuta muka kiireellisempää.