Mikäs on ollessa - korjatussa kasvihuoneessa

Kasvihuoneremontin jälkeen olen nyt pikkuhiljaa laittanut sen sisätiloja kuntoon. Istutellut kasvulaatikoihin ne kasvit, jotka tähän asti ovat asustaneet ruukussa odottamassa. Ja olen tuossa päivän mittaan muutenkin siistinyt ja raivannut paikkoja.

Kirsikkatomaatit alkavat olla jo poimintakunnossa, kuva on otettu toissapäivänä ja kahden päivän aikana ovat nuo loputkin tuosta tertusta punertuneet siihen malliin, että voisi jo tuoda tuolta syötäväksi.

Kasvihuoneessa yrtit ovat päässeet vanhalle paikalleen, eli seinustalla roikkuu kolme parvekelaatikkoa, joissa on timjamia, kirveliä, sitruunabasilikaa, kanelibasilikaa ja jotain kolmatta basilikalajia - mitä lie - oli nimilappu haalistunut niin, etten saanut siitä enää selvää. Ovat reppanat asustaneet tähän asti liian pienissä ruukuissa missä sattuu. Kylvin kaiken mahdollisen helposti siirreltäviin pieniin ruukkuihin tänä vuonna, kun oli tiedossa, että kasvihuone mahdollisesti saadaan viimeinkin korjattua. Eli mitään pysyvämpiä  asumisjärjestelyjä en kasveille sinne tehnyt, ennen kuin nyt.

Munakoisoja kasvihuoneella on kasvamassa viisi kappaletta, yksi nistä kukkii jo vallan mukavasti. Hieman ovat myöhässä, mutta toivottavasti ehtivät ennen syyskylmiä edes jotain tehdä. Muutama taimilaatikkokin siellä vielä on, myöhään kasvimaalle istutettavia taimia täynnä, pitäisi vaan ehtiä siirtää ne sinne.

Olen kasvattanut kasvihuonekurkut tänä vuonna ruukuissa piharakennuksen seinustalla, todella aurinkoisessa ja paahteisessa paikassa. Kaksi yksilöä siellä niitä on kasvanut ja yksi kurkku on jo popsittu parempiin suihin. Jokin ongelma noilla kurkuilla näyttäisi olevan, kellastavat vähän lehtiään ja ovat muutenkin hieman aneemisen näköisiä. Laitoin tuossa nokkosvettä tulemaan, luultavasti tokenevat nokkosvesikuurilla, ainakin niin toivon.

Kun tuo uusi kasvihuone valmistui, siirsin kurkut kasvihuoneen edustalle. Ostin muutaman rakennuspaljun alennusmyynnistä jo viime vuonna. Nuo ovat sellaisia mustia tylsän näköisiä muovirumiluksia, mutta vallan käyttökelpoisia kasvilaatikkoja, kunhan vain muistaa tehdä muutaman reiän pohjaan liikavettä varten.

Laitoin tuollaiset penkinreunukset noiden laatikoiden ympärille - kummasti muuttui paljujen ulkonäkö miellyttävämmäksi, ainakin minusta. Noita reunuksia sain todella edullisesti Heikkisen kukkatarhalta Kuopion läheltä. Harmi vaan, että 2.50 euron hintaisina olivat kelvanneet muillekin kävijöille. Nappasin siitä lavalta viimeiset. Tuohon hintaa olisin niitä ostanut vaikka parikymmentä, normaalistihan nuo ovat melkein kympin.  Ne pitäisi vielä jossain vaiheessa sutaista tervamaalilla, niin kestävät kauemmin.  Muuten tuon kasvihuoneen välipuita voisi vähän myös siistiä, vaikka valkoisella maalilla. No, kattoo nyt mitä ehtii ja mitä ei.

Sitruunakurkun lumoissa

Tänään aloin keräämään kurkun siemeniä sitruunakurkuista ensi kasvukautta varten. Sitruunakurkku kasvoi täällä ihan tuolla avomaalla, kasvutapa sillä on suunnilleen samanlainen kuin avomaankurkullakin.

Tosin tämä sitruunakurkku on tuhat kertaa parempaa kuin avomaankurkut. Maistuu makeammalta ja yleensäkin maistuu - avomaankurkuthan yleensä tuppaavat olemaan melko mauttomia ja pahimmassa tapauksessa vielä kitkeriäkin.

Tuo lajike on myös melkoisen koristeellinen, tulee ihan kiva efekti, jos laittaa tarjolle tavallisia vihreitä kurkkusiivuja ja näitä. Kasvatan ehdottomasti ensi vuonnakin, satoa tuli ihan mukavasti ja oli ihan helppo hoitoinenkin.

Sitruunakurkku

Tämän vuoden sarjaan kokeillaanpa kasvaako tämäkin täällä, kuuluu ehdottomasti sitruunakurkku. Kylvin muutaman siemenen ihan kesäkuun alussa avomaalle ja ihan mukavasti ne lähtivät sitten kasvamaan. Kasvu oli todella hidasta, liekö syynä sitten ollut liian vähäinen lannoitus vai mikä. Kukkiakin sitten ilmaantui aikanaan, mutta kurkun kurkkua ei näkynyt. Ylenpalttinen märkyys tämän kesän aikana ei näyttänyt sitruunakurkulle sopivan, lähinnä olivat kaikki kärsivän näköisiä ihan koko kasvukauden. Aina välillä kävin tutkimassa, josko siellä olisi jotain korjattavaa. Melko huonolta näytti, muutama hedelmä siellä sinnitteli tosi pitkään, parin sentin kokoisena. Sitten ykskaks ne alkoivat kasvaa kokoa.

Toissapäivänä, samalla kun kerättiin kurpitsasatoa talteen, kävin sitten ne kurkkupuskatkin penkomassa.

Kyllä sieltä muutama korjuukelpoinen sitten löytyi. Yksi kohtuullisen kookas yksilö ja puolenkymmentä melko pientä. Kivan näköinen kurkkuhan tämä on, mausta en vielä osaa sanoa, kun en ole raaskinut vielä maistella.

Kai noitakin pitää ensi vuonna laittaa kasvamaan, kun jäi vielä siemeniäkin.

Sadonkorjuupäivä

Aamusta jo heti aikaisin aloitettiin sadonkorjuulla. Kerättiin kelta- ja punasipulit talteen ja autotalliin kuivamaan. Osa niistä matkustaa tänään pääkaupunkiseudulle, osa jää tänne kuivahtamaan vähän lisää. Kerättiin myös kaikki korjuukelpoiset avomaan kurkut ja valkoiset kurkut, niitä olikin ihan kiitettävästi ilmaantunut kurkkupenkkeihin. Minulla ei ollut aavistustakaan siitä, että niitä siellä ylipäätään oli. Olen aina kävellyt penkeistä ohi sen kummemmin niitä puskia penkomatta ja kuvittelin, ettei sieltä mitään isompaa määrää ole tulossa, kun mitään ei näkynyt. Vaan väärässä olin.

Tulihan niitä reippaanlaisesti, tuossa kuvassa on noin puolet sadosta.

Keräiltiin myös kaikki kypsät kurpitsat ja kesäkurpitsat, ne matkasivat sitten illansuussa  Pääkaupunkiseudulle perheen nuorisoedustajalle jatkojalostukseen. Samalla napsittiin pari kiloa papuja pussiin ja muutama kyssäkaalikin oli jo siinä koossa, että ne saattoi korjata talteen. Osa sadosta meni kaverille, joka sitten iltamyöhällä soitteli ja kiitteli siitä, että sai vastaanottaa 30 kiloa kesäkurpitsaa =). Eli oli niitä kaiken kaikkiaan jonkin verran, puolet sadosta kun jäi omaan perheeseen...

Muuten tämä päivä sitten menikin leipoessa ja perunannostossa. Nostettiin Blue Kongoa ja Rosamundaa semmoiset kymmenen metriä. Vielä olisi noin 50 metriä niitä perunoita pellolla odottamassa ylös kaivamista.

Siinä sadonkorjuutauolla keskipäivän aikaan tein ohimennen kahdeksan marjapiirakkaa. Listalla oli tänään karviaismarja- ja mustaherukkapiirakoita. Ukkokulta ne sitten pakkasi autoon tuossa loppuiltapäivästä kun lähti köröttelemään takaisin sinne Pääkaupunkiseudun kotiin.

Kahdeksan marjapiirakkaa kerralla on jo niin iso määrä, että ei oikein tahtonut jäähtymispaikkoja riittää. Siksipä niitä olikin sitten ripoteltuna sinne ja tänne jäähtymään. Vanha puuhella sentään on sen verran iso, että sen päälle mahtui 6 kappaletta kerrallaan.

Kiirettä pitää näin sadonkorjuuaikaan, mutta ei se mitään, kivaahan tuollainen kiire pn.

Kiirusta pitää

Tässä ovat viime päivät menneet ihan humahtaen ohi. Mieskin tuli taas tänne nelosvyöhykkeelle sunnuntaina muutamaksi päiväksi ja lähtee kohtapuoleen matkustelemaan takaisin sinne Pääkaupunkiseudulle. Eilinen päivä meni lähes kokonaan palavereissa ja tarkastuksessa. Hallinto-oikeudesta saapui neljä tuomaria tarkistamaan tuon tilani rajanaapurina olevan jätevedenpuhdistamon.

Tuosta puhdistamosta on tehty täällä yhteinen valitus, lähes kaikki tässä veden äärellä asuvat ottivat osaa ja kuinka ollakaan - sieltä sitten saapui neljä asiantuntijaa paikan päälle välipäätöksen jälkeen - katsomaan ihan livenä, mikä tuo tilanne tuolla oikein on. Oli muuten mielenkiintoista. Matkattiin tuota jokea alas veneillä ja rantauduttiin sitten tuohon puhdistamon nurkalle. Kierrettiin alue ja todettiin yhteistuumin, että kappas vaan - ei ole asiat kunnossa - ei. Alueelta kun valuu vähän sitä sun tätä maastoon ja vieressä olevaan vesistöön.

Kuten kuvasta näkyy, sieltähän valuu vähän enemmänkin kuin vähän. Tuo kohta tuossa oli sellaisen reilun metrin syvyinen - eli nestettä oli vaikka muille jakaa, ja tätä jatkui satoja metrejä sen alueen laidalla.

No, perästä kuuluu sano - siihen varsinaisen päätöksen tuloon nyt sitten kuluu pari - kolme kuukautta, mutta olettavasti sieltä on jonkinlaista korvausta ranta-asukkaille tulossa. Asiastahan on jo olemassa valvovan viranomaisen päätös, mutta korvaussumma, joka siinä määrättiin, oli naurettavan pieni. Eli ans kattoo - sano - mitä tapahtuu.

Siinä sitten lakiasioita ihmeteltyäni aamupäivän, otin itseäni niskasta kiinni ja soitin sitten iltapäivällä paikalliselle poliisille. Silloin heinäkuun alkupuolellahan sattui se episodi tuon yhden tyypin kanssa - sen joka tuli tänne tontille huutamaan ja räyhäämään. Olen nyt odottanut siis kuukauden, että tutkija ottaisi yhteyttä tuon tiimoilta, pahoinpitelyhän se oli ja lisäksi siinä samassa rytäkässä tyyppi erehtyi vielä tekemään mm. laittoman uhkauksen, solvauksen ja kunnianloukkauksenkin, pahoinpitelyn ja kotirauhan rikkomisen lisäksi. Siis kuukausi kulunut, eikä yhteydenottoa poliisilta kuulunut. Tiedustelin sitten eilen, että pitääkö minun vielä tuosta uudelleen ja erikseen jokin rikosilmoitus tehdä. Juttua tutkiva tyyppi oli ollut lomalla ja nyt sitten saatiin sovittua kuulusteluaika. Sunnuntaiksi.

Muuten täällä tontilla on elelty sellaista hiljaiseloa, itse en juurikaan tuon revenneen olkapääni kanssa pysty mitään edelleenkään tekemään, joten kasvimaa rehottaa lähinnä rikkaruohojen vallassa. On siellä jotain muutakin kasvua tapahtunut - lähinnä kurpitsa- ja kurkkupenkeissä. Papujakin kerättiin eilen vajaa kilo, ne on nyt sitten keitelty ja pakastettu - osa tosin syötiin saman tien.

Jos kelit antavat myöten, on sieltä muutama kurpitsa tulossa. Ainakin siellä noita pienen jalkapallon kokoisia pallukoita on jo hyvässä kasvun alussa muutama.

Eri lajikkeet ovat tosiaan ihan erinäköisiä. Tuossa yläpuolella olevassa kuvassa nyt sitten on tuollainen pystyyn kasvava tyyppi. Saas nähdä millainen se on sitten isona.

Kurkkuja ehkä ehditään saada myös.

Kukkiahan siellä on vaikka muille jakaa, mutta kurkkuja on tulollaan vasta muutama.
Leipomistakin täällä on tullut harrastettua hieman. Tein neljä marjapiirakkaa, kaksi karviasmarjoista ja yhden punaherukoista ja yhden mustaherukoista. Kesäkurpitsamuffinsseja tuli tehtyä 75 ja pari kesäkurpitsakakkuakin siinä tuli sitten samalla uuninlämmityksellä väsättyä. En olisi ikinä uskonut, että kesäkurpitsakakut ovat noin hyviä - niitä nyt ei sitten enää ole jäljellä yhtään.

Edit: Laitoin tämän automaatijulkaisuun - vaan eipä tuo Bloggeri sitä sitten julkaissutkaan, eli tässä sitten juttu tulee manuaalisesti julkaistuna vähän jälkijunassa.

Aluevaltauksia ja kasvuspurtteja

Violetit pavut sen kun vaan jatkavat kukkimistaan, nyt niissä on mieletön määrä kukkia ihan joka puskassa.

Tässä vaan jään odottelemaan papusadon kypsymistä. Ehkä niitä nyt tänä vuonna tulee riittävästi, viime vuonnahan sato oli kohtuullisen pieni. Ovat levinneet niin mahdottoman isoiksi nuo puskat, että hädin tuskin mahtuvat niille varattuun tilaan.

Kurpitsat ovat ottaneet mielettömän kasvuspurtin. Nyt ne jo luikertelevat pitkin kasvimaata ja parhaimmat yrittävät kasvimaan ulkopuolellekin.

Mandel -lajikkeen kurpitsa on ottanut spurtin sipulipenkin yli. Tuossa on koiraesteviritykset vielä sipulipenkin päällä, ovat vähän hassun näköiset, mutta älyttömän hyvin nuo ovat toimineet. Käytin lehtikompostikehikot nyt sitten penkkien suojana, eihän niitä näin kesällä lehtien kompostointiin vielä tarvita, eli hyötykäyttöön vaan. Tuosta kuvasta näkee taas, että olisi aika kitkeä rikkaruohot taas kerran. Näin sateisena kesänä tuo rikkakasvien kurissa pitäminen on melko mahdoton urakka.

On siellä pellolla muitakin vesseleitä, jotka ovat luikertaneet omasta penkistään ja varatusta tilastaan pois.

Valkoinen kurkku on lähtenyt valtaamaan kasvualaa penkin välistä ja seuraavaksi se varmaan meneekin sitten kurpitsapenkkiin, ellen saa sen päätä käännettyä tuossa matkalla. Mitenköhän itsepäinen tilanvaltaaja tuo sitten lienee.

Maissit onneksi kasvavat vain pystysuuntaan.

Ja ovat muuten kasvaneetkin - lähes meikäläisen pituisia ovat jo.

Kaikkialla kukkii, episodi 2

Kasvimaalla tällä hetkellä on varsinainen kukkimisjakso meneillään. Katsoi melkeinpä mihin tahansa aina löytyy joku urhoollinen kasvilaji, joka kukkii täyttä päätä.

Meiramin kukat ovat aika vinkeän näköisiä.

En olekaan niitä aikaisemmin livenä nähnyt.

Pensaspapuja tuolla on kahta eri lajiketta, toinen lajikkeista on aloittanut raivoisan kukinnan.

Toisen kukintaa vielä odottelen. Papuja laitoin tänä vuonna melkoisen paljon, viime vuonna muutamasta puskasta tuli kilon verran papuja - tänä vuonna yritän vähintäänkin tuplata tuon määrän.

Avomaalla kasvavista tomaateista Orange pendulina on tämän hetken vahvin kukkija.

Jos noista kaikista kukista tulee tomaatti - täällä hukutaan niihin. Mutta en kyllä valita - tomaatit ovat hyviä.

Kesäkurpitsalajikkeista Diamond F1 on pukkaamassa tyttökukkia.

Täytyy vaan toivoa, että joku vieressä asustavista, vaikka jonkin muun lajikkeen kesäkurpitsoista tekee sitten nyt ensimmäiseksi niitä poikakukkia. Harmittavaa olisi, jos kukkisivat taas aluksi eri aikaan. Olisihan se kiva jos tulisi heti alkuunsa jo vähän satoa. Ja onneksi ovat nuo kurpitsansukuiset sellaisia, ettei ole väliä onko pölyttävä lajikaan edes sama.

Valkoinen kasvihuonekurkkukin aloittelee kukintaa, näitä erikoisuuksia minulla on tuolla kasvamassa muutama.

Tänä vuonna siis kokeilen erilaisia kurkkulajikkeita, tuolla kasvaa nyt tavallista avomaan kurkkua, sitruunakurkkua ja näitä valkoisia kasvihuonekurkkuja. Saas nyt sitten nähdä tuleeko noista mistään mitään satoa. Tässä nyt tulee olemaan vähän vaikeuksia noiden kaikkien hoitamisessa - kastelussa lähinnä… Kainalosauvojen kanssa se kun ei ole niitä helpoimpia hommia.