Tuo raparperi on sittemmin jaettu kahtia - joskus noin 25 vuotta sitten ja nyt sitä siis kasvaa kahdessa paikassa. Hyvin viihtyy molemmissa, ei puhettakaan huonovointisuudesta, vaikka tuo uusi paikka ei niin ravinteikas olekaan kuin se vanha.
Ainoa huono puoli tuossa uudessa paikassa on nykyisin se, että tuo koirapahalainen ei ymmärrä sitä, että raparperin päältä ei saisi kävellä. Ei se ymmärrä sitäkään ettei siinä missä raparperi kasvaa voi hyppiä tai pomppia sen päällä.
Jouduin suojaamaan aikaisemmin keväällä ne pienet raparperin alut. Siinä hommassa piti olla kohtuullisen luova, käyttää niitä tarpeita mitä oli käsillä. Tämmöinen viritys siitä tuli.
Toisella puolella on kaksi köynnöskehikkoa ja toisella puolella viime syksyn aitahommista jääneet heinäseipään päät. Ihan tuo on toiminut tuokin viritys - ei ole koira tuonne raparperin lähituntumaan edes yrittänyt.
Ja mihin meillä sitten tuota ihanuutta käytetään, suunnilleen samoin kuin kaikkialla muuallakin tietysti, paitsi että meillä käytetään tuo kasvi ihan kokonaan - lehtiä myöten. Ihan varmasti tulee tehtyä piirakkaa, mehua ja kiisseliä. Lehdet käytän raparperiveteen, joka on mahdottoman hyvä luonnonmukainen torjunta-aine. Raparperivesi keitetään lehdistä, jotka sisältävät eniten oksaalihappoa. Eihän niistä lehdistä muuhun ole, koska niitä ei ravinnoksi voi käyttää. Oksaalihappopitoinen vesi on öttiäisille myrkyllistä ja sillä voi häätää mm. muurahaisia. Laimennettuna sitä voi suihkutella kasveihin ja se häätää tehokkaasti kirvat. Viime vuonna keittelin liemen 5 litran kattilassa. En niitä lehtiä punninnut, mutta silppusin kattilaan niin paljon lehtiä kuin sinne kivasti mahtui - arviolta tosi reilu puoli kiloa. Keittelin puolisen tuntia - siivilöin ja eikun muurahaispesää kesäkurpitsapenkistä häätämään. Toimi ainakin viime kasvukautena todella hyvin.
Olen yrittänyt etsiä erilaisia raparperilajikkeita tai oikeastaan niiden siemeniä netistä, huonolla tuloksella. Kokeilisin mielelläni joitain erikoisuuksia. Raparperin siementen metsästys on siis käynnistetty. Brittein saarilta saisi raparperin taimia, mutta en sitten tiedä miten tuontimäärykset tuollaisten kohdalla ovat. Täytynee ottaa selvää.
Hei! Olen lukenut nyt tätä blogiasi ihan järjestyksessä alusta alkaen, ja paljon on tullut uusia ideoita! Kiitos!
VastaaPoistaTuosta raparperivedestä kirvojen torjunnassa, paljonko tuota pitäisi laimentaa suoraan kasville suihkutettavaksi? Ja paljonko sitä pitää ruiskuttaa kasviin että kirvat lähtisivät?
Moi vaan =)
VastaaPoistaRaparperivettä voi suihkutella kasveille ihan vaan laimentamattomana. Olen keitellyt sitä vettä niin, että puolen tunnin jälkeen se on ollut melko jytyä tavaraa eli olen sitä pikkuisen laimennellut, jottei suihkepullo tukkeudu. Jos malttaa keittää niin, ettei nesteet isommin haihdu voi tosiaan käyttää laimentamattomana.
Yksi käsittely ei ainakaan meillä ole riittänyt, joten olen sitten suihkutellut päivän parin välein ja joskus jopa joka päivä - riippuen vähän siitä miten paljon niitä öttiäisiä kasvissa on ollut. Olen suihkutellut tuota kirvoille todella runsaasti - kantapään kautta opin, että jos lehtien alapintoja ei käsittele kunnolla, ei se suihkuttelu paljon auta.
Joskus olen suihkutellut vuoron perään mäntysuopaliuoksella ja tuolla raparperivedellä. Ihan mutu-tuntumalla oon toiminut.
Kiitos vinkistä! Saapi ne lehdetkin sitten hyötykäyttöön. :)
VastaaPoistaLuin jostakin, että hyötykasveja ei saisi raparperilehtivedellä suihkuttaa sen sisältämän myrkyn vuoksi. Myrkyllisiähän nuo lehdet ovat, mutta Onko noin?
VastaaPoista