perjantai 30. huhtikuuta 2010

Taas taattua laatua?

Innostuin - Ostelemaan - Taas. Ei sitä wannabe hortonomi muuta voi kuin ostaa, kun Lidlissä on myynnissä kasvihuoneita. Ostin siis pienen Florabest maakasvihuoneen. Tuo ei ole kyllä koolla pilattu, mutta olettaisin sen olevan vallan kätevä apu kun siirtelen valtavaa taimivalikoimaani avomaalle. Osa kasveista kun taatusti on sellaisia, jotka eivät nelosvyöhykkeen kesässä ilman apuja pärjää. Laittelen osan niistä sitten tuonne pikku kasvariin.

Olen laskeskellut, että iso kasvihuoneeni täyttyy totaalisesti eli lisätila on tarpeen. Suunitelmissa on vielä rakentaa tämän kevään aikana toinenkin iso kasvihuone, mikäli kirvesmiestaitoinen apulainen löytyy. Yksin en siihen puuhaan ala, ja ukkokullalla on peukku missä sattuu, silloin kun puuhommia pitäisi tehdä. Yleensä sen vasaran alla ja vasarakin varmaan väärinpäin - ei siis keskellä kämmentä - kuten kotimaisilla. No, ehkä ei sentään, mutta en voinut vastustaa kiusausta kirjoittaa noin.

Siis 180 x 94 x 140 cm kokoinen pienoiskasvihuone. Mahtuu sinne jotain, muutama munakoiso tai paprika ainakin. Hintakin oli kohtuullinen, maksoi peräti 34.99 ja hökötyksellä on kahden vuoden takuukin.

Nyt vaan odotellaan, että kelit paranevat ja pääsee kokeilemaan.

torstai 29. huhtikuuta 2010

Kyllä ne vaan kasvaa

Tiedote: Black Russian taimet - siis ne joista sirkkalehdet syötiin - kasvavat , pukkaavat lisää lehtiä ja voivat muutenkin hyvin.

Ovat vielä samassa ruukussa kahden muun taimen kanssa. Jätin ne siihen kun näytti siltä, että eivät sitten kuolleetkaan, vaikka niitä kovin kaltoin kohdeltiinkin.



Pääsevät omaan ruukkuun ihan kohta. Kokoero on huima, kun vertaa taaempana oleviin taimiin, vaikka saman ikäisiä ovatkin. Mutta eiköhän noillekin paikka puutarhassa löydy, ei niitä raaski poiskaan heittää.

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Ykkösvyöhyke ilmoittautuu

Ihan hävettää oma saamattomuus (myös siis tänne raportointi on ollut retuperällä). Sitä saattaisi joku ihmetellä, mistä hortonomi taimia saa, kun ei ole vielä kertaakaan kuluvana keväänä käsiään multaan lyönyt. Onneksi on ystävät! Huomenna haetaan ensimmäiset taimet kotiin. Jee! Ja ehkä sen innoittaman saan myös omat siemenet kylvettyä. Siemenethän on tietenkin hankittu hyvissä ajoin, että esikasvatukselle jää aikaa. Heti kun niitä kauppoihin alkoi ilmestymään. Tässä tapauksessa aika ryntäilee ja nyt täytyy tavata pussien kyljistä, mitkä enää tähän kesään ehtii.

Onneksi myös Äiti Maa on hoitanut hommia puolestani, hyvä tyyppi! Kävin metsässä havaitsemassa, että ensimmäistä satoa päästään korjaamaan jo viikon kahden sisään! Korvasieniä siis nähty, ihan vauvoja toki vielä, mutta kuitenkin. Ja totuushan on se, että en ole koskaan edes moista maistanut, mutta ystävät olen saannut niillä iloisiksi. Toinen totuus on se, että en myöskään ole moisiin edes koskenut, ystävät saavat ihan itse tulla poimimaan herkkunsa.
Katsotaan mitä huominen tuo tullessaan, en lupaa mitään, mutta toivon kirjoittavani tänne nyt useammin.


Kevättä nelosvyöhykkeellä - kesti ihan koko päivän!?!?

Sitä taas iloisesti köröteltiin nelosvyöhykkeelle viikonlopuksi. Auton tavaratila oli täytetty lähinnä puutarharuukuilla. Löysin mukavan näköisiä ja erittäin mukavan hintaisia isoja ruukkuja Prismasta. Yllätyshän tuo oli, nimittäin kuka olisi uskonut, että viikkokausia eri puutarhaliikkeitä ja muita alan kauppoja kierrettyä, ne sopivat sitten tulevat vastaan ihan tavanomaisessa marketissa ja vieläpä erinomaiseen hintaan. Alan liikkeissä hintataso oli melko kirjava, mutta pääsääntöisesti isot n. 40 cm halkaisijaltaan olevat lasitetut ruukut maksoivat vähintään 30-40 euroa. Prismassa ihan mukiinmenevän näköiset isot ruukut 11.90 euroa kappaleelta. Värikin oli lähestulkoon se mitä olin ajatellut. Neljä niitä sitten tuli ostettua, auton tavaratilaan kun ei enempää niitä mahtunut. No, nyt on ruukut toimitettu paikanpäälle odottamaan parempia kelejä ja sitä että taimet kasvavat tarpeeksi isoiksi ulos istutettaviksi.


Kahdessa viikossa oli maisemakin jo muuttunut melkoisesti.


Muutamia lumisia kohtia siellä täällä, mutta pääsääntöiseti kohtuullisen lumetonta jo. Päästiin lauantaina ihan jo urakalla rapsuttelemaan haravalla ja vähän tonkimaankin. Mutta kuten otsikossakin sanotaan: kesti ihan kokonaisen päivän. Illalla alkoi vimmattu räntäsade, ja tänään maa on sitten taas valkoinen, lunta kolmisen senttiä. Eli eipä sitten tehdä enää rapsutushommia puutarhassa tänään. Harmi.

perjantai 9. huhtikuuta 2010

Kuinkas sitten kävikään...

Kaikki varmaan muistavat suuren suruni koskien edesmenneitä Black Russian tomaatintaimia, joista viime kuussa kirjoittelin ja kerroin että nämä onnettomat taimiparat joutuivat poistumaan keskuudestamme ennenaikaisesti taimihakkurikisujeni avustamana. Vähän aikaa sitten ihmettelin, että kyseisten sirkkalehdettöminen varsien pituus näyttäisi kasvaneen.

En tuohon ilmiöön sen enempää kiinnittänyt huomiota, ennen kuin tänään. Ja pitihän siitä sitten kuvakin ottaa:

Kuvassa voi havaita jotain omituista - vai voiko?
Kyllä se ihan siltä näyttää....

Katsotaanpas sama suurennettuna:


No mutta hei, kuinkas sitten kävikään.... sehän on uusi lehti!!

maanantai 5. huhtikuuta 2010

Mielenkiintoisia uusia tuttavuuksia - Lidlistä

Ainakin ketjun mainoksessa sanotaan, että taattua laatua Lidlistä, nähtäväksi nyt jää, onko kaupassa myytävien siementen laatu sitten sitä vai tätä.


En sitten malttanut olla ostamatta, kun näin siemenpussitelineen ruokaostoksilla ollessani. Mukaan lähti mm. munakoisosekoitus -pussi. En ole aikaisemmin edes haaveillut minkään sorttisen sekoituksen ostamisesta, mutta nyt ajattelin sitten kokeilla.

Kai siinä sitten on oma viehätyksensä siinäkin, kun ei tiedä etukäteen minkä mallisia ja -värisiä hedelmiä mikäkin kasviyksilö tuottaa - siis jos tuottaa.


Näyttäisi tuo munakoisojen kasvatus olevan melkoista rakettitiedettä. Ainakin jos niihin artikkeleihin, jotka asian tiimoilta olen lukenut, on luottamista. Itse olen havainnut harmikseni sen, että itävät pirulaiset todella hitaasti. Siis ihan kaikki lajikkeet, mitä olen itämään laittanut, ovat antaneet odottaa versojaan pahimmassa tapauksessa viikkotolkulla. Ja itämisprosenttikaan ei ole ollut mitään huippuluokkaa - hyvä jos kymmenestä on itänyt kaksi. Tästä uusimmasta tuttavuudesta en vielä tiedä, en ole näitä vielä idättämään alkanut.

Aikaisemmin olen jo laittanut kahta lajiketta (Dusky ja Ophelia) itämään, muutama niistä on jo puskenut pari sirkkalehteä mullasta ulos.
Itse asiassa tämä on jo toinen satsi itämässä. Ensimmäisestä kun iti kaksi urheaa yksilöä, jotka sittemmin kuihtuivat vähin äänin pois keskuudestamme. Syytä tähän kummalliseen käytökseen en ole pystynyt selvittämään. Täytyy vain toivoa, että tämä satsi numero kaksi pärjää paremmin.

sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Sataa, sataa ropisee...

Sataa, sataa ropisee,
pilipili pom, pilipili pom
Koko pieni Nalle Puh
on nyt märkä, uh-huh-huh.
Koko pieni Nalle Puh
on nyt märkä, huh!

Taimihakkurini Gizmo ei pidä vedestä. Ei sen puoleen eipä hän pidä kosteasta ilmastakaan. Kunnon sisäkissana poika viettää aikaansa rappusilla - tiukasti siinä ainoassa kohdassa, mikä on kuiva.


  
Kyllä uteliaisuus aina välillä voittaa ja sitten täytyy mennä pihan puolelle tassuja räpsyttämään - on ihan liian märkää!

Ensin sataa vettä ja sitten on sumuista, lämpöasteita +5 (toissapäivänä +8). Kaksi päivää jo tällaista, vaan tästäpä se lähtee! Lumi katoaa ihan silmissä ja mitä enemmän sataa vettä, sitä nopeammin se sulaa. Metrisistä kinoksista on enää rippeet jäljellä. Etualla vanha kunnnon 60-vuotias punainen viinimarjapensaskin on kuoriutunut lumen alta. Surkean ruskeanharmaanlikaista kuitenkin on. Nuo värit vielä jotenkin korostuvat sateisella ilmalla.


Nyt sitä sitten näkee jo, mitä olisi pitänyt syksyllä tehdä - leikata pensaita. Tosin viinimarjapensaat voi kyllä leikata keväälläkin, kunhan ehtii sen tehdä ennen kuin ensimmäiset silmut puhkeavat. Vaan toisaalta miksipä sitä leikkaamaan, kun se kasvaa ja kukoistaa tuollaisenakin. Niin ja tuottaa. En ole missään nähnyt näin tuottoisaa pensasta. Lieneekö syynä se, että kyseessä on todellinen perinnelajike. Tuossa se on kasvanut yli 60 vuotta ja jos minusta kiinni on, kasvaa seuraavatkin.


Ihan vielä ei pääse istuttamaan uutta kasvustoa. Mutta kyllä se siitä - ollaanhan jo huhtikuussa.