Joen suussa alkaa olla sulaa railoa jo vaikka muille jakaa, tuonne se sula jatkuu melkein puoleen väliin. Rannan lähistöllä on vettä jään päällä puoleen sääreen. Rumaa ruskeanvihertävää vettä, mahtaisiko tuon aiheuttaa joku auringonpaisteesta pitävä levä. Toivottavasti näin, ettei kyseessä taas ole jokin ylivuoto tuolta jäteveden puhdistamolta.
Ystävämme orava piipahti taas liiterissä etsimässä purtavaa. En ymmärrä miksi se sisätiloissa käy syömässä, kun tuossa olisi lintulaudan lähistölläkin siemeniä ja pähkinöitä vaikka kuinka paljon.
Melkoinen seinäkiipeilijä, se täytyy myöntää. Tuolla se roikkui pitkän aikaa seinäkoristeena. Mitä lie mietiskellyt, vai leikkikö lepakkoa - mene ja tiedä.
Rosmariinin siemenet ovat itäneet, taimia on kaiken kaikkiaan parikymmentä. Viime vuonna rosmariineilleni kävi hullusti, pari iti ja kuihtui sitten pois ilman mitään sen näkyvämpää syytä. Itäminen niillä kesti huomattavasti pidempään kuin näillä tämänvuotisilla. Näissä on vasta ensimmäiset sirkkalehdet, mutta näyttävät kasvavan pituutta jo ihan kivasti ja on osassa niistä jo pikkuisen seuraavan lehden alkuakin näkyvissä.
Tuntuu olevan melkoisen vaativa yrtti kaikenpuolin. Tänä vuonna kylvin siemenet siten, että en peittänyt niitä, vaan jätin ne mullan pinnalle. Itämisprosentti oli huomattavasti suurempi kuin viime vuonna. Aina ei siis näköjään kannata uskoa mitä siemenpussin kyljessä lukee. Ohjeen siitä, että rosmariinin siemeniä ei kannata peittää löysin netistä, kun googletin ohjeita, ihan varmuuden vuoksi. Tämä tapa toimi tällä kertaa. Ihan hyvä näin. Kunhan vain saisi ne kasvamaan niin, että sitten aikanaan voisi istutella ne tuonne yrttipenkkiin kasvimaalle. Toivossa on hyvä elellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti