Kuvasta voi huomata, miltä näyttää meidän kasvimaalla ne penkit, joita ei ole kitketty vähään aikaan. Aika kamalilta, sanoisin.
Jossain vaiheessa ehdin myös käydä maissipenkin kimppuun, vaan keskenhän se jäi sekin.
Mutta on siitä sentään suurimmalta osalta saatu pahimmat rikkakasvit pois. Nyt täytyy vaan toivoa, että isäntä innostuu ottamaan osaa tähän rikkaruohorumbaan. Tai sitten vaan täytyy raahautua kyynärkeppien ja tuolin kanssa tuonne pellolle ja jatkaa tuota hommaa miten parhaiten taitaa. On muuten tosi ruman näköinen kasvimaa kaikkine rikkaruohoineen.
On täällä tontilla tosin jotain nättiäkin, kukkapenkit ovat ihan siedettäviä katseltavia, rikkaruohoista huolimatta. Ruusut kukkivat kuin viimeistä päivää.
Tämän ruusun on äitini joskus tuonut Laatokan Karjalasta, vanhan kotitalonsa raunioiden vierestä. Minulla ei ole minkäänlaista käsitystä mikä lajike tämä on, mahtaisiko tuo olla Valamon ruusu. Enpä tiedä.
Pitkin pellonpientareita ja nurmikollekin on ilmestynyt kaikenlaisia luonnonkukkia.
Tästäkään en ole varma, mutta kyllä tuo kovasti päivänkakkaralta näyttää. Tuolla olen yrittänyt pitää osaa pellosta kesän ajan ihan luonnonkukka niittynä, senpä takia täällä liikkuukin keskimääräistä enemmän perhosia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti