Heinäkuussa alkaa liikkua mahtava määrä kaikenlaista sittiäistä ja öttiäistä. Jotkin ötökät ovat ihan mukavia, jotkin tosi kauniita katsella ja jotkut sitten taas sellaisia, jotka mieluusti toivottaisi hornan tuuttiin. Näihin viimeksi mainittuihin kuuluvat kaikki verta imevät ja pistävät ötökät. Niin ja tietysti kasvimaalla tuhojaan tekevät öttiäiset sitten ovat omaa luokkaansa - en niitäkään isommin haluaisi tavata.
Ottaessani kuvaa Blue Kongo perunalajikkeen kukista, kuvaan eksyi tuollainen kummallisen näköinen ötökkä.
On ihan turha kuvitellakaan, että osaisin tuon tunnistaa, oletettavasti tuo ei ole mikään kovin vaarallinen otus, vaikka aika hurjalta näyttääkin.
Joillakin hyönteisillä on taipumus tulla kuvaan huomaamatta, toiset tosin ovat niin isoja, että ne kyllä siinä kuvaa ottaessaan näkee.
Tämä suruvaippa samettiruusussa näkyi etsimessä todella selvästi. Olen rajannut tuon kohdan missä perhonen on isosta kuvasta.
Joskus sitä oikein lähtee tuonne pellolle ja pihamaalle öttiäisiä metsästämään. Siis katsomaan, josko jotain mielenkiintoista hyönteistä löytyisi ihan kuvattavaksi. Mutta kyllä se vaan niin on, että paremmin niitä vahingossa kuviin saa, ainakin minä olen todella huono löytämään yhtään mitään hiirtä pienempää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti