Kasvit nuupottavat ja niitä pitää kastella jatkuvasti, jos aikoo ne hengissä pitää. Tuolla kasvimaalla on kolme penkillistä eri lajisia kurpitsoita ja kesäkurpitsoita kasvamassa. Nämä kurpitsansukuiset kasvit ne vasta ovatkin varsinaisia juoppoja. Nyt vallankin kun ovat alkaneet tuottaa satoa. Penkin kun kastelee aamulla, illalla se on jo niin rutikuiva, että sinne on melkeinpä vietävä lisää vettä.
Öttiäisillä pitää kiirettä kaikkien niiden ihanien kesäkurpitsan kukkien kanssa, joita kasvit avaavat - yleensä aamuisin. Tänäkin aamuna seurasin kimalaisen touhuja, kun se innolla poikkesi joka toisesa kukassa ja kömpi lievää väkivaltaa käyttäen jopa niihin kukkiin, jotka eivät olleet kunnolla auenneet. Mielettömän hyvä tyyppi, ei voi muuta sanoa. Hykertelen jo valmiiksi, kun odotan huippusuurta kesäkurpitsasatoa.
Satoakin on jo kasvimaalta käytetty, tänään napsin erilaisia yrttejä ja mangoldeja keittoon ja sitten syötiin maistiaisiksi se ensimmäinen keltainen päärynätomaatti. Hyvää oli.
Tämä kuluva kesä on lämpötilojen suhteen ollut kasveille todella otollinen. Ainoa asia mistä on pakko valittaa, on tämä jatkuva kuivuus. Täällähän kasvimaata riittää - ei tuo pläntti mikään pienimmästä päästä ole. Sen kun kastelee - kyllä siihen vähän enemmännkin sitä vettä uppoaa. Tänään jopa niin paljon, että kaivokin sitten kuivahti kokonaan. Tässä nyt odotellaan, josko tuo täyttyisi yön aikana. Toivottavasti. En sitten millään haluaisi tuota kasteluletkua enää tuonne järveen viedä. On tuo kaivovesi kuitenkin sen verran puhtaampaa. Mutta toisaalta, on se hyvä, että on tuo järvi tuossa ihan vieressä. Siitä nyt ei vesi ihan hevillä lopu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti