Hellettä ja kastelujärjestelyjä

Hellettä piisaa ja on piisannut ihan koko viikon. Oli ihan pakko hankkia uusi pumppu kasvimaan kastelua varten. Ei näillä keleillä kukaan jaksa kannukaupalla vettä kantaa. Ostettiin ihan tavanomainen puutarhapumppu: Astra Idra Garden 80 RST. Paikallilsesta K-raudasta. Koska pumpun myynyt setä ei sitten lupauksestaan huolimatta antanutkaan alennusta, en nyt sitten edes vaivaudu mainitsemaan moisen lafkan nimeä eli enpä mainosta en. Muutenkin tuntuu olevan tuo palvelupuoli kyseisessä rautatavaraliikkeessä vähän hakusessa. Samoin ammattitaito. Nimittäin en ole ikinä ennen joutunut itse kertomaan myyjälle, että hei on niitä olemassa välikappaleita siihen letkusysteemiin, millä pienemmänkin letkun saa liitettyä pumppuun, tarjosi tuo myyjä nimittäin tuumasta letkua kasteluletkuksi prkl. Pienempi yleisesti käytössä oleva puutarhaletku maksaa 7.90 per 20 metriä ja tämä tuumanen sitten 36,90. On meinaan mojova hinnanero. Ja kuka sellaista mammuttiletkua jaksaisi edes käsitellä. Meillä kun sitä letkua tarvitaan tuollaiset hulppeat 60 metriä - vähintään, eli nyt on tuo alkupätkä vaan sitten sitä isompaa.

Pumppu kuitenkin ostettiin, ja asenneltiin se sitten ottamaan vettä tuosta viereisestä järvestä. Ainakin toistaiseksi näin.

Sunnuntaina tulee kaivon putsaaja. Ensin arveltiin, että tehdään homma itse, mutta mietittiin sitten asia uudelleen. Kaivo on ollut käyttämättä sellaiset hulppeat parikymmentä vuotta, joten tultiin siihen tulokseen, että itse sitä ei sitten kuitenkaan ruveta putsaamaan - antaa ammattimiehen tehdä duuni tietääpähän mitä tekee ja miten. Jatkossa sitten otetaan kastelu- ja saunavedet sitten tuosta pihakaivosta.

Näillä helteillä on tuo puutarhan hoitokin jäänyt vähän vähemmälle. Tosin julistin tuossa sodan rikkaruohoille ja kitkin siltä seisomalta sipulipenkit ja kaiken mahdollisen kymmenen metrin säteellä. . Uskomaton voimanponnistus helteellä. Ja siihen se tekeminen sitten jäi. Iltapäivällä ei tehnyt mieli edes ajatella - oli niiiiin kuuma. Perheen miehen tehtäväksi jäi sovitella tiilireunusta kukkapenkkiin.

Niin siis sovitella.... keskenhän tuo jäi. Toivottavasti jatkaa loppuun ennen ensilumia.

Ainoa, joka tästä porukasta jaksoi sitten iltapäivällä vielä jotain tehdä oli taimihakkuri numero kaksi. Neiti tuossa istui ikkunalla. Hän kun ei juurikaan ulos uskalla mennä. Ei tosin enää murise ulkoilmalle, niinkuin vielä tuossa kevättalvella. Siis siinäpä hän istuskeli kaikessa rauhassa. Ykskas otti ja hyppäsi alas. Ja samantien takaisin ylös ikkunalle. Matkaa maasta tuohon on sellaiset 170 senttiä - mutta niin vaan pikkuruinen 2,3 kiloinen commando siitä suoriutui sen isommitta vaikeuksitta. Niin, miksi se sitten otti ja hyppi edes takaisin. Kävi nappaamassa hiiren ikkunan alta tietysti. Ja valehtelematta - kaikki tuo tapahtui ihan tuosta noin vaan - ensin alas ja samantien ylös

Aika hyvä saavutus sisäkissalle. Siinä se nyt istuskelee ja vaanii - josko noita hiiriä olisi vaikka enemmänkin.