Ruusujen aika

Näin heinäkuussa täällä tontilla kukkivat melkeinpä vain ruusut. Pionien aika on ohi ja syksyiset perennat vasta alkavat pikkuhiljaa herätä siihen todellisuuteen, että kukkia pitäisi jossain vaiheessa, jos meinaa tänä vuonna kukkia ollenkaan. Huomasin juuri, että jostain syystä kukkavalikoima täällä on jännästi painottunut alkukesän ja loppukesän kukkijoihin. Siinä on sellainen muutaman viikon väli, jolloin kukkivia ei ole ollenkaan. Täytynee paneutua asiaan ja hankkia jokunen, joka tuossakin välissä vähän väriä pihamaalle toisi.

Äitini joskus aikoinaan raijjasi Karjalan matkalta ruusun pistokkaita. Ne hän kaivoi mukaan otettavaksi omalta kotipihaltaan siellä. Ihme, että pihapiirin löysi, taloa ei enää sodan jäljiltä ollut, mutta ruusuja kuulemma oli ollut sitten sitäkin enemmän. Kyllä hän sieltä muitakin kasveja toi, mutta niistä täällä ei enää näy jälkeäkään.

Vuosia tuosta ruusujenkuljetuksesta on kulunut jo melkoisesti ja ne ovat täällä lähinnä kituneet, muutaman kukan per vuosi saaneet aikaan ja kasvu muutenkin on ollut melko olematonta.

Nyt kuitenkin viimeiset pari vuotta nuo kaikki kolme pihan eri puolille istutettua valamonruusua (lajike on vähän hakusessa, mutta epäilisin että valamonruusu on kyseessä) ovat kasvaneet kuin viimeistä päivää ja kukkivat kuin mielipuolet. Ilmeisesti tykkäävät siitä, kun kukaan ei hoida eikä häiritse… :D Nyt alkaa olla jo kyllä aika noita vähän häiritä - leikata pitää, kun alkavat tehdä turhan suurta aluevaltausta.

Ehkä sitten jossain välissä ensi kuussa, kunhan lopettavat kukkimisen. Vai millonkas ne ruusut voi leikata? Mulla on tuo kukkatietämys vähän niin ja näin ….