Sateen jälkeen kasvilavassakin vihertää

Tämä aamu valkeni viimeinkin poutaisena, ties kuinka monennen sateisen aamun jälkeen. Pääsin vihdoinkin vähäksi aikaa kasvimaalle tutkailemaan mitä siellä on tapahtunut sitten viime poutajakson. Rikkaruohot kukoistavat, niin kuin aina. Mutta varsinkin näin sateiden jälkeen näyttää melko lohduttomalta, kun rikkakasvit ovat kasvaa hurahtaneet hyötykasveja suuremmiksi.

Ainoa paikka tuolla pellolla, missä rikkakasvit eivät ole päässeet valtaan, on viime vuonna rakennettu iso kasvilava/kasvilaatikko. Olin todella tyytyväinen satoon, joka laatikkoon kasvoi viime kasvukauden aikana. Tänä vuonna näyttäisi olevan saman juttu. Kaikki mitä tuonne kylvää tai istuttaa kasvaa vauhdilla, ja rikkakasvit pysyvät poissa - onneksi. Toki sinne muutama on päässyt juurtumaan, mutta niitä on niin vähän, että ne on helppo ohikulkiessaan nyppäistä pois.

Kylvin toukokuun lopulla rivikaupalla porkkanaa ja kevätsipulia sekä muutamia juurikkaita.

Porkkanat alkavat olla harvennuskunnossa jo. Laitoin tuonne vuorovälein kevätsipulia ja porkkanaa, sipuli ja porkkana kun ovat kumppanuuskasveja, ne viihtyvät todella hyvin keskenään. Sipulit häätävät läsnäolollaan porkkanakempit, joten porkkanat saavat kasvaa kaikessa rauhassa ilman vaaraa tuholaisista sipuleiden keskellä.

Punajuuri-keltajuurikas sekoitus pussissa oli erivärisiä raidallisia lajikkeita. Ne kylvin laatikon toiseen päähän.

 
Juurikkaatkin kasvavat kohtuullisen hyvin, eli jotain satoa on odotettavissa niistäkin.
 
Avomaalle kylvin myös juurikkaita - yksikään ei itänyt. Lantut, eivät myöskään ole suostuneet mullasta nousemaan. Kultajuurikaspenkissä avomaalla on tapahtunut jonkin verran itämistä, hassun näköistä kun ovat melko harvassa, ne itäneet yksilöt. Tässä olen mietiskellyt, että täällä ei nähtävästi kannata avomaalle laittaa mitään sellaisia kasveja, jotka kylvetään suoraan. Toisaalta sitten kaikki taimet, jotka olen sinne istuttanut voivat erinomaisesti ja kasvavat kunnolla. Jatkossa täällä sitten varmaan kasvatetaan vain sellaisia kasveja, jotka voi istuttaa avomaalle taimina.
 
Ihan hirvittää ajatus siitä, että joudun kohta ottamaan itseäni niskasta kiinni ja menemään tuonne pellolle kitkemishommiin. Puna- ja keltasipulipenkit ovat todella hurjan näköisiä - vihreän rikkaruohomaton peitossa. Siinä sitä tulee muutama tunti vierähtämään, kun ne kitkee.
 
Ja muurahaisia on pellolla taas. Harmittaa, kurkkupenkissä on ainakin kaksi pesää. Istutin viikko sitten sitruunakurkun taimet penkkiin, voipi olla, että niistä ei muurahaisten takia mitään tule. Ovat melko nuupahtaneen näköisiä ja täynnä muurahaisia. Pitänee laittaa muutama siemen itämään siltä varalta, että nuo olemassa olevat sanovat kasvusopimuksensa irti.
 
Ronja neitikin sitten täytti vuoden.

Pikkuisesta purevasta, hankalasta pennusta kasvoi kun kasvoikin sitten mahtava koira. Tiesin jo pentua ottaessani, että hankala tapaus on kyseessä. Nythän tuo neiti on jo osittain koulutettu ja osaa vaikka mitä. Tietää paikkansa laumassa ja tottelee todella hyvin. Hyvä näin, tosin viime syksynä välillä tuon otuksen kanssa taistellessa iski uskonpuute omiin kouluttajantaitoihin. Mutta niinpä siinä vaan sitten kävi, että upea otus tuosta kasvoi