Ja niin ne telkän poikaset hyppeli katolta

Niinhän siinä kävi, olihan siellä telkän pesä siellä savupiipussa. Istuin iltakahvilla keittiössä, kun yhtäkkiä ikkunan edessä vilahti putoava lintu ja kuului *tömps*. Siinä vaiheessa, kun höyhenkasa kieriskeli maassa, hapuilin jo kameraa. Telkkäemo hyppäsi katolta esimerkkinä poikasilleen. Ei se mitenkään hienostunut hyppy ollut, siihen se tumpsahti kyljelleen siivet levällään maahan. Sitten alkoi kuulua hirveä piipitys katolta, kun pikkuiset hyppivät perässä.

Kaksi sieltä kerkesi tulla alas, ennen kuin se emo huomasi minut ikkunassa ja mennä viipotti karkuun, pienet perässä.

Hetken päästä se tuli takaisin hakemaan niitä loppuja poikasia. Kaksi sieltä sitten taas hyppäsi alas. Emo kuitenkin mennä viipotti semmoista vauhtia rantaan taas, että se toinen niistä lähti väärään suuntaan. Siinä vaiheessa kun se oli menossa jo tuolla puolessa välissä peltoa - päätin puuttua asiaan. Siis penskaparka juoksi kuin päätön telkkä väärään suuntaan vajaat 50 metriä. Noh, kävin sen noukkimassa sieltä pellolta ja vein rantaan. Emo sen tuli hakemaan ja sinne ne jäivät rannan tuntumaan ihmettelemään koko poppoo.

Toivottavasti sinne pesään ei jäänyt yhtään penskaa jumiin. Luultavasti osa on vielä siellä, koska äsken kun menin ulos laittamaan kasvihuoneen oven kiinni, telkkäemo lensi savupiipulta karkuun. Hitsi, kun olisin arvannut, että se vielä niitä poikasiaan sieltä hakee, olisin pysynyt sisällä. Toisaalta täytyyhän sitä omat duuninsa tehdä siitäkin huolimatta, että telkäntyperys on pesänsä piippuun tehnyt. Täytyy vaan toivoa, että se nyt tämän illan kuluessa ne loputkin poikaset sieltä pesästä pois saa.