Hommien puutteessa ja sukankutomiseen kyllästyneenä päätinkin sitten, että tänään on leipomispäivä. Tein kurpitsaleipää. Sellaista mausteista ja kivan pehmeää leipää. Sitä sitten tulikin syötyä niin, että ei muuta ruokaa tarvinnut laittaa. Oli se sen verran hyvää se. Niinhän siinä sitten kävi, että en edes kuvaa ehtinyt ottaa kun se olikin jo sitten syöty. Mutta tällaisella ohjeella (ohje taas mukaeltu jostain jenkkireseptistä) sen tein:
Kurpitsaleipä
1 muna
1,5 dl maitoa
3 dl vehnäjauhoja
1 dl keitettyä kurpitsaa soseena
1 rkl sokeria
1 pussi kuivahiivaa
¼ tl kanelia
muskottipähkinää
inkivääriä
2-4 rkl öljyä
Taikina sekoitellaan ihan normaalin leipätaikinan tapaan. Tästä tulee tosi löysää, eli paistoin sen vuoassa. 200 astetta ja noin tunti. Ja hyvää tulee.
Leipomisen lomassa päivä sitten onkin kulunut pikkuhauvelin opetuksessa ja totuttelemisessa talon tavoille. Vastahan tuo pieni on täällä ollut 5 päivää, joten opettelemista riittää puolin ja toisin. Paljon on pikkuinen jo tuossakin ajassa oppinut.
Rappusetkin neiti on oppinut jo pomppimaan sekä ylös että alas. Tänne tullessaan viime viikonloppunahan se oli melkoista koettelemusta noiden rappujen kanssa, ei oikein sujunut kumpaankaan suuntaan. Kerran tippuikin tuonne ukkokullan tekemän kukkapenkin tiilireunuksen päälle selälleen. Mätkähti onneksi sen verran löysänä, että ilmeisimmin mitään vammoja ei tullut. Ainakin tuo vesseli tulla touhotti raput samantien taas ylös.
Neiti on muuten todella oppivainen tapaus. Nyt jo osaa tulla luokse, istuu vasemmalle puolelle (tosin vähän mihin sattuu - eli ei tarpeeksi lähelle ihan joka kerta) ja ottaa kontaktia. Istuminen pyynnöstä sujuu ihan kivasti - samoin maahan meno. Paljon on vielä opittavaa kuitenkin. Hinhassa kävely kun ei ota sujuakseen ollenkaan, sitä nyt vasta pari kertaa on kokeiltukin eli eiköhän sekin siitä suttaanu ajan kanssa. Aika paljon 8,5 viikkoiseksi otukseksi tämä on kuitenkin jo omaksunut.
Jos mitään outouksia ei satu - tästä tulee huippukoira!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti