Sadetta ja sadonkorjuuta

Tänä vuonna on ollut ensin kaikenpuolin poikkeuksellinen kesä ja nyt sitten syksy. Täytyy sanoa, että on ollut meikäläisen onni, että näin on ollut. Keväällähän olin auttamattomasti myöhässä istutusten kanssa, ja muutenkin tarvikkeita puuttui ja alkukesä meni siinä melkeinpä ihmetellessä. Olin kyllä varautunut siihen, että pikkuinen parin-kolmensadan neliömetrin puutarhani ei tuota juuri mitään, tarkoitukseni oli vain katsoa nyt ensimmäisenä vuonna, mikä kasvaa ja miten sekä mitä kannattaa ehkä laittaa uudelleenkin. On siis ollut huippuhienoa, kun kasvimaa on tuottanut olosuhteisiin nähden todella hienosti.

Nyt kun syksykin on ollut kohtuullisen lämmin ja sadetta on tullut riittävästi ja puutarhassa kasvit edelleenkin kasvavat ja kypsyvät, tuntuu siltä kuin puutarhan hoito olisi yhtä juhlaa. Nyt tässä siis pikkuhiljaa keräillään loppuja vihanneksia kasvimaalta ja ihmetellään kuinka sitkeitä jotkin kasvit sitten kuitenkin ovat.

Spagettikurpitsat ja muutama kesäkurpitsa intoutuivat kukkimaan uudelleen, vaikka halla veikin suurimman osan lehdistä. Ja on siellä uusia kurpitsoitakin tulossa.

 
Vielä on viikoksi luvattu kohtuullisia kelejä, mutta tuskinpa tuo yksilö korjuukuntoon asti ehtii kasvaa.
 
Eilen nostettiin ämpärillinen porkkanoita, alkuperäisen suunnitelman mukaan piti ottaa perunatkin maasta, mutta perunaa on turha nostaa, vettä kun tuli sen verran päivän mittaan. Perunahan pitää nostaa poutasäällä, että ehtii kuivahtaa, ennen kuin varastoidaan. Paprikoitakin keräsin, puoli ämpärillistä. Oransseja ja mustia. Otin mukaan kaikki suurimmat vihreätkin, koska meillä tykätään paprikasta raakana.
 
 

Oli pakko myös kerätä kypsät kirsikkatomaatit pois. Super Sweet 100 kirsikkatomaatit kypsyttävät nyt satoaan niin hurjana, että joka päivä saa olla keräämässä.
 
Sipulipenkitkin saivat vähän kyytiä. Jostain kumman syystä perheen uusi tulokas, Ronja-vauva on tykästynyt sipuleihin.

Liekö joku vaisto jylläämässä, pikkuneiti osaa kyllä erottaa syötäväksi kelpaavat kasvit ja ne joita ei voi syödä. Se onkin jo avustanut erittäin ansiokkaasti, luvan kanssa, porkkanoiden nostamisessa. Porkkanoita se tykkää myös nakertaa,

Tosin tässä sipulin syönnissä se tiesi tasan tarkkaan, että sillä ei ollut siihen lupaa. Niin, ja senhän näkee naamastakin, että pahanteossa ollaan.