Etikanhuurua ja säilykkeitä

Tässä on pari viimeistä päivää mennyt säilykkeiden teossa. Heräsin tuossa viime viikolla siihen tosiasiaan, että taloudessa ei ole yhtään ainutta käyttökelpoista lasipurkkia. No eihän siinä muu auttanut kuin mennä paikalliseen S-marketiin purkkeja etsimään. Vaan niin huonosti ovat asiat tällä pikkupaikkakunnalla, että purkkeja ei yksinkertaisesti ole kaupan. Jotain pieniä parin kolmen desin virityksiä parin euron hintaan siellä oli. Mutta arvata saattaa, että sinne ne jäivät hyllyyn, eihän sellaisiin mitään mahtumaan saa, ja hintakin oli aivan liian suolainen.

Paikallisessa K-ryhmän kaupassa oli vielä huonompi tarjonta. Ei purkin purkkia. Seuraavaksi sitten rynnistettiinkin halpiskauppaan, jossa sentään oli pari kolme puolen litran lasipurkkia ja muutamia pienempiä kaupan, mutta nekin olivat niitä ns. umpiotölkkejä kaikenmaailman krumeluureilla varustettuna. Hintaakin löytyi parin euron molemmin puolin. Että semmosta. Pakko niitä purkkeja oli muutama ottaa, vaikka tilanne raivostuttikin suunnattomasti.

Nyt on sitten tehty mustaherukkahyytelöä ja vihreitä tomaatteja. Ihan kivan näköistä tavaraa niistä tuli.

Eihän noihin läheskään kaikkea saa mahtumaan, eli lisää purkkeja on hankittava vaikka mistä.

Syksy on onneksi vielä näyttänyt vain vähän merkkejä tulostaan. Avomaalla tomaatit voivat edellenkin todella hyvin, tosin asustavat tällä hetkellä harson alla, mutta harson kera kestävät kyllä ihan kivasti hallankin.

Pihamaalta katsottuna maisema alkaa muuttua enemmän ja enemmän syksyiseksi.

Vielä sentään on pihamaalla muutama myöhäinen kukkija. Koivuissa lehdet alkavat kellastua jo huolestuttavasti ja tippuvatkin jo melkoista vauhtia.
 
Kurpitsathan ottivat ja suivaantuivat lämpötilanmuutoksesta tässä muutama päivä sitten niin, että lähes kaikki lehdet kuolivat. Nyt on toipumista jo tapahtunut ja osa kukkii uudelleen.

 

 
Kasvuakin siis varmasti tapahtuisi, ainakin jossain määrin, mutta kannoin kuitenkin suurimman kurpitsan sisälle, se alkaa olla jo sitä kokoluokkaa, ettei sen todellakaan tarvitse kasvaa enää. Painaa nimittäin tasan 10 kiloa. Nyt siitä pitäisi kehitellä jotain säilykkeitä ja ruokaa. Jos kelit ovat huonoja, ei tuolla pihamaalla ja pellolla juurikaan tule mitään tehtyä, eli aika kuluukin iloisesti ruoanlaitossa.
 
Siis kymmenen kilon kurpitsa, josta pitäisi jotain valmistaa. Mielenkiintoinen haaste.

Tuollainen kaunokainen on kyseessä. Tämä kuva varmaan antaa jonkinlaisen kuvan siitä, miten iso se itseasiassa on