Ihmettelin pitkään miksi Tigerella -tomaatit eivät tee raakileita. Nuo tomaatithan ovat olleet koko kesän avomaalla ihan oman onnensa nojassa, en niille ole juuri mitään tehnyt, mitä nyt kastellut säännöllisesti. Tomaatit siis ihan oikeasti ovat kasvaneet penkissä, siistissä tai vähän vähemmän siistissä rivissä. Siinä tuulessa ja tuiverruksessa kasvaessaan ovat kehittäneet mielettömän hauskoja kasvutapoja. Runkotomaatit ovatkin muuttuneet kumma kyllä pensasmaisiksi kasvajiksi. Hyvä esimerkki on Tigerella. Olisihan niistä toki pitänyt varkaat edes poistaa, mutta kun en ole niiden hoitoon juuri ehtinyt. On ollut senverran huimasti tekemistä kaikessa muussakin, että on ollut melkein pakko tehdä noille avomaan ihmeille vain se tuiki tarpeellinen eli kastelu. Vaan hyvin nuo ovat pärjänneet.
Ihmettelin siis miksi ei yhtään raakiletta. Kas kummaa, etsin ensimmäisiä raakileita ihan väärästä paikasta.
Tuonne ne ovat piiloutuneet, ihan kasvin juureen ja loput sinne jonnekin lehtien sekamelskaan. Näyttäisi sittenkin olevan erittäin tuottoisa lajike - tuo Tigerella.
Ämpäreissä kasvavat yksilöt tuottavat jo kypsiä tomaatteja ihan kivasti. Ne olen latvonut jo viikkoja sitten ja alkanut pikkuhiljaa poistaa alalehtiä. Myös kasvihuoneessa olevat yksilöt ovat saaneet saman käsittelyn. Ovat aika ruipelon näköisiä kun puoleen metriin asti ei ole lehden lehteä. Mutta hyvin tuo toimii ja tomaatteja tulee =).
Nyt olisi vaan ehdittävä tuonne avomaallekin lehtien poisperkauspuuhiin, tässä vaan aika tuntuu kuluvan kaikessa muussa. Tänäänkin pesukone piti hankkia, vanha kun sanoi työsopimuksensa lopullisesti irti. Paiskoi pyykit linkousvaiheessa lattialle ja jatkoi iloisesti linkoamista tyhjänä. Että semmonen vesseli se oli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti