Seurailin niiden tohuja jonkin aikaa. Näytti olevan toraa pääskysten ja västäräkkien kesken siitä, kuka saa laiturilla olla. Aikansa lenneltyään pääskyset kun alkoivat yksissä tuumin laskeutua laiturille istuskelemaan. Siitäkös tämä västäräkki populaatio sitten raivostui. Surutta ajoivat pääskysiä pois. Vaan joutuivat nuo luovuttamaan, pääskysiä oli yksinkertaisesti vaan liian paljon. Harmittaa kun en omista kunnon kameraa, mutta siitäkin huolimatta nappasin kuvan, missä on muutama pääskynen laiturilla.
Västäräkkejä täällä on ollut nyt parin viime viikon aikana paljon. Ja kun sanon paljon - tarkoitan todella paljon. Liikkuvat ryhmässä, mitä en ennen ole nähnyt.
Puutarhassa elellään tavallaan hiljaista aikaa. Tässä odotellaan lopun sadon kypsymistä, ja kerätään kyspiä pois. Mitään isompia toimenpiteitä en tuolle puutarhalle enää aio tänä vuonna tehdä. Mitä nyt silloin tällöin joitain kasveja joutuu peittelemään. Ja jo sitä sitten tässä kaiken keskellä suunnitellaan ensi vuotta....
Tässä alkaa muotoutua jo käsitys siitä, mitä kaikkea ensi vuonna laitan kasvamaan. Tiny Tim -tomaatit eivät tule kuulumaan kasvirepertuaarin ensi vuonna. Ovat niin totaalisen turhia. Eivät edes maistu kovin kummoisilta, pieniäkin ne ovat - se tietysti kompensoituisi sillä, jos olisivat edes hyvän makuisia, mutta eivät ne ole. Paksukuorisia ja mauttomia minitomaatteja. Ei kiitos, ei meille enää. Tomaateista tässä vaiheessa ihan varmasti uusintakasvatuksen ovat ansainneet Incas, SuperSweet 100 F1, Moneymaker, Tigerella, Yellow Pear ja Marmande. Lopuista en vielä tiedä kun maistiaisia ei ole kypsynyt toistaiseksi.
On se vaan hienon näköistä kun keltainen päärynätomaatti alkaa kypsyä. Onneksi nämä ovat olleet kohtuullisen aikaisia.
Marmande pihvitomaatteja täällä on syöty jo jonkin aikaa. Samoin Goldene Königin - keltaisia tomaatteja. Incas on tuottanut jo muutaman kypsän tomaatin myös.
Kesäkurpitsaa on täällä kasvatettu tänä vuonna kolmea eri lajiketta. Kaikki kolme ovat ansainneet paikkansa ensivuoden kasvimaalla. Spagettikurpitsa oli minulle uusi tuttavuus, en ollut sitä ikinä maistanut aikaisemmin, eikä minulla siitä minkäänlaista käsitystä ollut. Vaan ensi vuonna sitä kasvaa täällä meillä taas, ihan varmasti. On se sen verran hyvää syötävää. Ja kesäkurpitsat ovat kummalllisen satoisia - vieläkin kukkivat ja yrittävät tehdä kurpitsoita.
Mitään kaalinsukuisia kasveja täällä ei näköjään voi kasvattaa. Vaikka kasvit pitäisi harson alla koko ajan, löytävät perhoset tiensä sinnekin jollain ihme tavalla. Yhtään ainoata kaalinsukuista kasvia en ole saanut kasvatetuksi korjuukuntoon asti. Myrkkyjä en mielelläni käytä, eli noilla luonnonmukaisilla torjuntatavoilla täällä on käyty sotaa tuholaisia vastaan - ja hävitty surkeasti.
Kun ne vaan maistuvat öttiäisillekin. Olen ihan mielenkiinnosta antanut näiden lehtikaalien olla. Mutta ei näistä enää mitään tule. Se on ihan varma juttu. Avomaan paprikoiden satoa saa alkaa jo kerätä. Kyllä sieltäkin muutama paprika tulee.
Jotkin kaalinsukuiset näyttävät voivan hyvin, mutta kun lähemmin tarkastelee - ne ovat täynnä toukkien tekemiä reikiä - harmi.
Menetetty peli näiden osalta. En edes enää kitke rikkaruohoja - on niin turhaa.
Kultajuurikkaita aion laittaa ensi satokautena myös, nekin olivat minulle uutta ja todellakin ovat kasvattamisen arvoisia. Mangoldi oli pienoinen pettymys, mutta varmasti kasvatan sitä ensi vuonna edes jonkin verran. Lajikkeita oli useita, ja nyt sitten täytyy päättää mitkä niistä ovat parhaita.
Mangoldi tosin kasvaa kuin viimeistä päivää - ihan hyvä tietää, että se ainakin viihtyy täällä.
Yrttimaa tulee laajenemaan taatusti. Olen jo ostanut tarvikkeet kahta uutta kasvilaatikkoa varten ja yrtit tulevatkin kasvamaan ensi vuonna omissa laatikoissaan. Nyt tuolla kasvaa mm. persiljaa, korianteria, basilikaa, oreganoa, timjamia ja kirveliä. Kaikkia noita myös ensi vuonna ja ehkä jotain muutakin kivaa jos sattuu löytymään.
Salaateista parhaiten näyttäisi menestyvän roma ja jäävuorisalaatti. Paksoi kasvaa harson alla ja on reikiä täynnä, jonkin perhosen toukkia siinä on. Eli siinä taas yksi kasvi jonka kasvatusta pitänee harkita tarkkaan - kannattaako vai ei.
Sipuleita tulee tottakai. Ensi vuonna osaankin varautua niihin variksen ryökäleisiin, ja harsotan ainakin punasipulit, jotta eivät rontit pääse uudelleenjärjestelemään sipulirivejäni, niin kuin tänä vuonna tekivät. Kaikkia samoja lajikkeita aion laittaa ja ehkä muutama lisääkin kokeiluun - saa nähdä.
Kylvin tuonne jossain vaiheessa muutaman pavunkin, unohdin ne ihan kun ne näyttivät pitkään tosi surkeilta. Mutta sieltäpä tulikin papusato! On niitä jo puolisen kiloa kerätty ja hyviä ovat olleet. Eli papuja haluan ensi vuonna aivan ehdottomasti.
Hullulta tuntuu jo ensi vuotta suunnitella, ollaanhan vasta elokuussa ja sadonkorjuuaikakin meneillään. Mutta toisaalta hyvin suunniteltu on melkein tehty ja kivaahan tuo tuommoinen mietiskely on.
Ja loppuun taas kissakevennys.
Niin se vaan on, ei siitä mihinkään pääse. Kissat ja laatikot. =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti