Vähän jo vihertää - vaan ei meillä

Tuossa eilen aamusella töihin ajaessa ihastelin maisemia ja sitä kuinka runsaasti pajut kukkivat. Matkan varrella on monta koivikkoa, ja katselin kuinka mukava näköistä on, kun koivujen juurella jo ruoho ja muut kasvit pikkuisen vihertävät. Kun ajoin töistä kotiin, vihertivät koivutkin jo. Nopeasti ne siis tekivät ne lehden alut, ihan muutamassa tunnissa. Vaan kun ajelin sitten tuohon pihaan, huokasin pettymyksestä. Yksikään puu tässä talon lähiympäristössä ei vielä ollut saanut aikaiseksi yhtäkään lehden alkua. Tästä sitten tuli tehtyä päätelmä, paikalliset erot voivat olla todella suuria.

Iltapäivä ja alkuilta meni koiraa hoidellessa. Ronjalla nimittäin on massiivinen tulehdus jalassa, edennyt luuhun asti. Hevoskuuri tytöllä nyt on antibiootteja syötävänä ja täytyy sanoa, että neiti on todella kipeä. Eläinlääkärissä jouduttiin käymään kaksi kertaa. Kahdella ert lääkärillä. Ensimmäinen oli ihan pepousta, ei edes kunnolla tutkinut. Enpä voi kyseistä klinikkaa tämän ensi käynnin jälkeen kenellekään suositella. Päinvastoin, harkitsen jopa jonkinasteista hoitovirhejuttua - mikäli se eläinten osalta on mahdollista.

Alkuiltapäivä meni siis koiran kanssa ihmetellessä, ehdin toki vähän seurailla mitä järvellä tapahtuu.
Isokoskelopariskunta on majoittunut laiturille.

Siinä ne lepäilevät ihan joka päivä

Isokokoisina lintuina pystyvät pitämään tuon laiturin ihan kokonaan itsellään. Pienemmät väistävät ihan suosiolla.

Nyt viikonloppuna viimein pääsee puutarhahommiinkin.  Yhden kasvulaatikon olen toki jokunnostanut, mutta kunhan apujoukot huomenna saapuvat, alkaa se viimeinen rutistus paikkojen kunnostamisessa.

Edit: tämä teksti piti julkaistaman keskiviikkona, mutta kas kummaa Bloggeri hölmöili taas, eli tuossa puhutaan siis jo muutaman päivän takaisista asioista =)