Jo taitaa vähän tuoksua syksylle

Eilinen aamu oli varsin syksyisen oloinen, samanlainen aamu näyttäisi olevan tulossa tänäänkin. Viime vuoden syyskuun aamuihin verrattuna aamut ovat melko värittömiä tosin. Yöpakkasiahan täällä ei vielä ole ollut, ei edes pienen pienen hallayön vertaa. Tästä johtuen puut ovat edelleenkin sellaisia ruskeanvihertäviä, syksyn värejä ei vielä näy missään. Lehtiä on pudonnut maahan jo vaikka kuinka paljon, kaikki pudonneet ovat ruskeita. Maiseman yleisväritys on rusehtava.

Viime vuonna tähän samaan aikaan joka puolella oli kirkkaita syksyn värejä. Takapihallakin maahan tippuneet koivun lehdet olivat ihanan keltaisia, nyt tuo pihamaa on tuollainen tylsän ruskea. Viime vuonna ilma oli jo tähän aikaan pirtsakan viileä, välillä käytiin reippaasti pakkasen puolella. Nyt tuo lämpötila on pysynyt koko ajan melkoisen reippaasti nollan yläpuolella, aamuisin on mittari näyttänyt vähintäänkin kymmentä astetta, paitsi eilen. Seitsemältä kun tänne alakertaan kömmin aamukahvin keittoon, mittari näytti viittä plusastetta. Se on tälle vuodelle jo aika vähän. Tänään sitten samaan aikaan oli jo kymmenen astetta, eli aamun lämpötila vaihtelee ja heittelee melkoisesti jo nyt. Nyt varmaan pitää alkaa jo silmäillä noita kurpitsapenkkejä sillä silmällä, jos vaikka joutuu pikaisesti ne pakkasen alta korjaamaan pois.

Jos kesä olisi ollut vähemmän sateinen, eikä täällä olisi vallinnut koko ajan sellainen riisipelto-tunnelma tuolla kasvimaalla, näin pitkä ja lämmin syksy tuottaisi huiman sadon. No, kaikkea ei voi saada. Viime vuonna valittelin sitä, että oli aivan liian kuivaa. Joka päivä piti kasvimaa kastella, joskus jopa kaksi kertaa. Tämän vuoden kastelut voikin sitten laskea yhden käden sormilla. On meinaan osunut tälle tontille niin paljon sadepäiviä, että onko tuo tosikaan. Kasvimaa on vieläkin puolittain mutavelliä. Kävellä siellä voi ainoastaan niissä penkkien väleissä, joihin joskus aikaa sitten heitin pari paalia olkia. Siellä sitten tepsutellaan olkien päällä, tasapainoillaan penkkivälissä. veden litistessä olkien alla. Ihan mielenkiintoista, mutta ei niin kovin mukavaa.

Tuli sitten korjattua satoakin, papuja löytyi vielä kahden litran verran, tomaatteja parikymmentä ja kurkkujakin siellä vielä oli lehtien ja rikkaruohojen seassa, piilossa niin, ettei niitä sieltä löytänyt muuten kuin lievää väkivaltaa käyttäen. Ei niitä niin hurjan montaa enää ollut, mutta aikani pengottuani sain saaliksi seitsemän kappaletta.

Edit: Blogger taas kunnostautui, tämä juttu oli laitettu automaattiseen julkaisuun - mutta eipäs vaan pirulainen sitten julkaissutkaan sitä ajallaan.