Eilinen hammaslääkärireissu meni ihan mukavasti, pääsin kuin pääsinkin sitten ajamaan sen viemärin puhdistustyömaan poikki haluamaani aikaan. Vaatihan se kyllä kävelyreissun sinne työmiesten luo: piti käydä varmistamassa, että pääsen kotipihastani pois. Ilmoitin kavereille kylmästi, että olen lähdössä täältä kello 11, minulle ihan sama pidättekö vaikka ruokatunnin silloin vai mitä, mutta minun on tästä läpi päästävä. Onnistuihan se sitten - siirsivät kalustonsa pois kun sinnepäin ajelin. Myöhästyin hammaslääkäristä vain 12 minuuttia, ilman tuota häslinkiä olisin varmaan ollut ihan ajoissa.
Jotain ilonaiheitakin tässä kuitenkin on, kasvimaalla suurimmalla osalla kasveista menee ihan hyvin vielä, kasvihuoneessa yhdelläkään ei ole vielä hätäpäivääkään ja kasvihuoneen vieressä ämpärikasvatuksessa olevat tomaatit ja munakoisot sinnittelevät hengissä nekin. Tämän syksyn lämpötilat ovat olleet vallan riittävät ja se takaa sen, että satoa kypsyy hiljalleen koko ajan. Ensi viikolle lupailevat tosin jo hieman viileämpiä säitä, täytynee kaivaa harsot liiteristä valmiiksi, jotta saa nuo arimmat suojattua.
Kasvihuoneessa tomaatteja kypsyy vielä tasaiseen tahtiin. Orange Pendulina -tomaatti näyttäisi olevan todella satoisa lajike. Suurimmalla osalla lehdet alkavat jo kellastua ja tippua pois, mutta silti ne jaksavat kypsyttää vielä raakana olevat tomaatit. Tuolla olisi työsarkaa odottamassa, pitäisi saksia ne kuivuneet lehdet pois. Olen poistanut lähes kaikista tomaateista ne alimmaiset lehdet ensimmäiseen tomaattiterttuun asti jo heinäkuussa. Nyt sitten pitäisi siistiä nuo loput kellastuneet pois kompostin raaka-aineeksi.
Näitä pieniä oransseja kirsikkatomaatteja on kesän ja syksyn mittaan tullut roppakaupalla. Ovat kauniin ulkonäkönsä lisäksi vielä ihan maukkaitakin. Näitä meillä kasvatetaan ensi vuonnakin, varmasti.
Toinen ihanuus, joka jaksaa tuottaa runsaasti satoa vielä on Super Sweet 100 kirsikkatomaatti.
Nämä ovat mielestäni kirsikkatomaattien parhaimmistoa. Todella makeita ja sopivan kokoisia napsittavaksi kypsinä vaikka suoraan puskasta.¨
Avomaallakin on vielä tomaatteja vaikka muille jakaa. Loppuviikosta aion kerätä loput vihreät pois ja tehdä tomaattihilloa. Osa kasveista on antanut syysmyrskyn kourissa periksi ja ruvennut lähentelemään maan pintaa, eli nyt alkaa olla jo raivauksen aika. Paljon on tippunut jo tomaatteja maahan, vaan eipä tuo haittaa, kyllä ne tippuneet tomaatit sieltä maastakin hyötykäyttöön tulevat.
Ronja suorastaan rakastaa tomaatteja. Se käy aina silloin tällöin popsimassa maahan pudonneet parempiin suihin. Niin ja tuo toinen koira - ihan samanlainen tomaattien ystävä sekin. Välillä täällä mennään peräkanaa pitkin pihamaata, kun toisella on tomaatti ja toisella ei. Käyhän se tietysti pallon puutteessa leikkikaluksi tomaattikin…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti