Kasvua havaittavissa

Nyt on se aika vuodesta, kun linnut tuovat poikasiaan näytille tuohon pihapiiriin. Aamulla on kiva katsella kenen poikaset ovat jo lentokykyisiksi kasvaneet. Viimeisin vierailija oli pikkuvarpunen yhden poikasen kanssa, tutkailivat talven mittaan lilntulaudan alle tippuneita siemeniä yhdessä emon kanssa. Poikaselle näytti olevan epäselvää, mikä kaikki maassa on syötävää. Muutaman kerran sitä siinä sitten syötettiin ja fiksuna tyyppinä pieni oppi, että auringonkukansiemeniin kannattaa panostaa.

Eivät ne siinä kauan olleet, lähtivät pakoon kun käpytikka pelmahti paikalle. Mutta sen verran viipyivät kuitenkin, että yhden kuvan ehdin ottaa.

Kasvihuoneella on iloisia ylläreitä ihan joka aamu kun sinne menee. Siellä näyttäisi tapahtuvan eniten aina yön aikaan. Kasvit ottavat iloisisa kasvuspurtteja ja sehän on minulle mieluista. Kasvatan taas lähes kaiken taimiksi kasvihuoneella. On meinaan sen verran paljon noita variksen sukuisia lintuja tässä pyörimässä, että parempi katsoa kuin katua. Variksilla ja harakoilla kun on paha tapa käydä aina kaikki kylvökset sotkemassa.

Tänä vuonna istuttamani sipulit saivat taas kyytiä, mutta onneksi olivat rikkoneet vain kaksi. Edellisvuosista viisastuneena en istuttanut kaikkia sipuleita kerrallaan, eli oli mistä laittaa tilalle. Onneksi nuo variksen poikaset vielä toistaiseksi ovat pysytelleet tuolla aidan takana metsän puolella, ne nimittäin ovat niin uteliaita otuksia, että saa varoa, mitä tuonne pihapiiriin jättää. Kaikki tutkitaan ja pahimmassa tapauksessa tuhotaan. Tästä aktiivisuudesta tuolla on muutama reikäinen säkki hevosenlantaa piharakennuksen nurkalla, otusten kun ollut pakko tutkia mitä ne sisältävät.

Kelit ovat olleet upeita. Aurinko on paahtaa porottanut ihan joka päivä. Tosin saatiin tässä viikolla sellainen pieni sateenpoikanenkin, ihan muutama tippa tulla lotisteli alas ja ukkonenkin jyrähti pari kertaa. Vaan siihen se sitten jäi ja keli palautui varsin aurinkoiseksi. Jotenkin minusta on paljon parempi näin, siis että olisi kuivaa. On sen verran tuoreessa muistissa vielä parin viime vuoden vetistelyt ja tulvivat pellot. Tosin nyt eilen illan mittaan otti ja sataa ropisteli pitkään ja hartaasti ja sehän tietää sitä, että rikkaruohot intoutuvat kasvamaan taas. Onneksi ei mitään tulvavaaraa sentään vielä ole, mutta ihan reippaasti sitä vettä tuli. Ei kiva.