keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Monen mutkan kattoremontti, osa 1

Tässä asustellaan rintamamiestalossa, jossa edellinen katon kunnostus on tehty parikymmentä vuotta sitten. Talo on siis perus rintamamiestalo, jossa on perinteinen kolmiorimakatto. Tässä on nyt kesän mittaan tuon kattorempan osalta tapahtunut vaikka ja vallan mitä. Niin paljon ja niin kummallista, ettei yhteen juttuun mahdu. Tosiaan kyseessa on vanha rintamamiestalo, joka pientä pintaremonttia kaipaisi muutenkin, niin ja jotain vähän isompaakin tuon kattorempan lisäksi, mutta nyt aluksi oli tarkoitus korjauttaa katto, heti kesän alussa.

Olin aikaisin liikkeellä viime keväänä, kun aloin etsimään rakennusliikettä, joka tuon katon voisi kunnostaa. Jo huhtikuussa aloin soittelemaan ja tuosta lähitienoilta sitten löytyikin yksi yritys, josta tultiin jo heti samana päivänä paikanpäälle katsomaan. Sovittiin urakasta saman tien, hinta kun oli kohtuullinen ja tyyppi vaikutti muutenkin ihan asialliselta. Vaan sittenpä alkoi tapahtumaan - tai siis päinvastoin - ei alkanut -tyyppi kirjaimellisesti teki oharit. Odotin yhteydenottoja ja soittelin moneen otteeseen, halusin luonnollisesti tietää, milloin työt aloitettaisiin. Koskaan en selväsanaista vastausta saanut, lupasi ottaa asioista selvää ja soitella minullepäin ja tulla käymään, vaan eipä pitänyt sitten lupauksiaan.

Yks kaks oltiin jo toukokuussa. Siinä vaiheessa otin jo sitten yhteyttä ihan kattosaneerausfirmaan. Alkoi iskeä paniikki päälle, katto olisi saatava uusittua ennen talven tuloa hinnalla millä hyvänsä. No, aikanaan - viikkojen odottelun jälkeen tuon kattofirman edustajat tulivat paikan päälle. Kaksi tyyppiä sieltä tuli, mittailivat ja ihmettelivät miten tuo katto on tehty. Tuo on tehty aikanaan vähän eri tavalla kuin normikatto, joten ensikatsomalta se näyttää vähän oudolta. No, kerroin tyypeille tiedot katosta, milloin se on viimeksi uusittu, millä materiaaleilla jne.

Sattumalta siihen aikaan, kun tuo katto tehtiin, olin kattoalalla töissä - nii-in - kattohuopaa valmistavassa ja kattourakoita tekevässä yrityksessä - yhdessä tämän maan suurimmista. Tosin konttorin puolella =). Osasin omasta mielestäni kertoa vähän paremmin kuin normityyppi, joka ei kattojen kanssa sen isommin ole ollut tekemisissä, miten tuo on tehty ja miksi osa ratkaisuista näyttää vähän eksoottisilta. Kerroin siinä myös, miksi haluan kattomateriaaliksi ko. yrityksen tuotteet, niistä kun itsekin siis tietäisin jotain.

Kyllä hieman sitten minua nauratti, kun tämä tyyppi sitä arviota alkoi tekemään. 4-5 miestä ja vähintään viikko. Tuon kuultuani jo mietinkin, että ”Hei hetkinen - etkö ymmärtänyt, että olen itsekin muutaman tuollaisen kattotarjouksen tehnyt - (varmaan tuhatkunta) -miten niin viikko - miten tuonne 90 neliön katolle edes 4-5 miestä mahtuisi töitä tekemään”. Pidin kuitenkin turpani tukossa, annoin tyypin jatkaa arviointiaan. Tyyppi puhui kuin idiootille - läpivienti pitää tehdä niin ja näin ja tuo kohta kuistilla, missä huopa on nostettu - siihen menee aikaa päivä (kyseessä on parin metrin matka kuistia, jossa huopaa on nostettu seinälle. Siitä siis purkaessa pitää muutama rima napsaista pois, ennen kuin sen huovan saa irrotettua… joo-o. )Tuossa vaiheessa arviointia alkoi meikäläistä jo ihan suoraan sanottuna ketuttaa.

No, kuuntelin kuitenkin silmät pyöreänä mitä kaveri selosti. Ja selostihan se. Aikani kuunneltuani päädyin sitten viimein sanomaan tyypille, että josko tuosta kirjallisen tarjouksen sitten saisi, kiitos. Passasihan se, ja sitten jäinkin odottelemaan sitä tarjousta.

Eli taas oltiin pattitilanteessa, odottamassa että jotain tapahtuisi. Mitä sitten aikanaan tapahtui, siitä kertoilen huomenna

2 kommenttia:

  1. Hieno tarina, tai siis kauhukertomus. Tällaisia ne tuppaa olemaan nykyään. Onneksi meillä asuu samalla mäellä luottotimpuri joka tekee mitä lupaa, ajallaan ja edullisesti. Jos ei osaa tai ennen tehnyt kertoo senkin. Ei siis anna itsestään klassista kaikkitietävää ammattilaise kuvaa, talot kun tuppaavat olemaan jokainen vähän yksilöitä. Onneksi tällä mäellä on korjattavana 4, periaatteessa samanlaista isoa hirsitaloa. Timpurimme onkin korjannut niistä jo jokaista, milloin ulkoa ja milloin ditten sisällä kun syys ja sateet saavat.

    Toivottavasti saat kattomaakarit ennen lumia katolle. Me tehtiin oman saunan/vierashuoneen n. 60 neliöinen huopakatto itse, kolmiorimoilla. Hyvä tuli, eikä siihen tarvittu kymmentä ukkoa ja viikkotolkulla aikaa.

    VastaaPoista
  2. Voi kun meilläkin olisi tuttavapiirissä joku, joka osaisi remonttihommia tehdä.. Ja meillä kun vielä on niin hullusti, että itse ehkä vielä osaisin kattohommia, mutta en pysty katolle kiipeämään :/ Mies ei osaa minkään maailman puutöitä tms. Hollannissa kun ei edes kouluissa puutöitä opeteta niinkuin täällä meillä - eli ei onnistuisi häneltäkään. M

    VastaaPoista