Satokausi korkattu

Hain eilen ensimmäiset kesäkurpitsat kasvimaalta. Nämä kolme yksilöä pääsivät perunoiden ja jauhelihan kanssa kesäkurpitsavuokaan.  Tein valtavan annoksen ja melkein kaikki meni. Oli se vaan niin hyvää. Yrtit sapuskaan keräsin myös omalta maalta. Tällä kertaa lisäsin perunoiden päälle myös pinaatinlehtiä, antoivat mukavasti makua perunalle.  Kesäkurpitsa on niin vetistä, että uuniruokana se tulvii pannun yli, jollei sinne pohjalle laita jotain imemään nestettä, olen käyttänyt perunaa tai pastaa tuohon tarkoitukseen.

Hurjasti niitä on tulossa. Tämä Diamand F1 lajike tekee tasalaatuista ja suoraa tumman vihreää hedelmää. Tämä on yksi niistä harvoista hybridilajikkeista, joita täällä viljelen. En aio tuosta siemeniä kerätä, joten ei haittaa, vaikka se hybridi onkin.

Tänä vuonna porrastin hieman kurpitsansukuisten kasvatusta. Ensin menivät multiin vihreät kesäkurpitsat ja sitten keltaiset. Muutaman päivän eron kasvuun lähdössä huomaa selvästi nyt.

Keltaiset vasta alottelevat, kun vihreä pukkaa satoa jo täyttä päätä.

Tämä vuosi on papuvuosi. Papuja laitoin vallan mahdottoman määrän kasvamaan. Tai ehkä se nyt ei ole mahdoton määrä, mutta vähän vajaa sata kappaletta niitä tuolla pellolla oleskelee.

Ensimmäistä kertaa kasvatan salkopapua. En hätäpäissäni keksinyt mitään mihin se voisi kiipeillä, joten improvisoin jonkinlaisen tuen noista tukikepeistä.

Nyt näyttää vähän siltä, että nuo 180 sentin kepit jäävät vähän lyhyeksi. Mitenköhän korkeaksi tuollainen salkopapu oikein kasvaa…

Kaikki pavut kituivat jostain syystä kesäkuun. Onneksi ovat nyt ottaneet kasvuvajeen kiinni heinäkuun puolella ja näyttäisivät voivan vallan mainiosti.

Kukkia ainakin piisaa, ja sehän tarkoittaa suotuisissa oloissa sitä, että papujakin tulee. Toivottavasti kelilt pysyvät hyvinä, niin saisi pakastimen täytettä kerrankin riittävästi.