Jo ennen koulujen loppumista kävin tuhlaamassa työnantajalta saamani 60 euron lahjakortin (joululahja) paikallisella puutarhalla. Ostaa pläjaytin multaa, lannotteita, kuorikatettta ja purjontaimia.
Valikoima tuolla puutarhalla mihin se lahjakortti kävi, ei kovin kummoinen ole - siis meikäläisen mielestä, vallankin kun niputtavat kaikki lajikkeet tyyliin: yhteen. Puutarhan taimivalikoimasta mukaani lähti vain purjoa. Purjotkin vain siksi, että sain niitä ostamalla kulutettua sen koko lahjakortin summan, sentilleen.
Olisin varmaan ostanut taimia enemmänkin, jotain tomaatteja sun muita, mutta mutta… Eniten ärsyttää puutarhoilla se, että kauppaavat esim. tomaatteja jotensakin näin: ”joo on meillä tomaatintaimia, kirsikkatomaatteja, pensastomaatteja ja niitä pihvitomaatteja.” Tuollaiseen toteamukseen aina sitten heitän vastakysymyksen: mitä lajikkeita nämä tässä ovat? Ja tähän vastaus sitten poikkeuksetta on jotakuinkin: ”ööö - en mä tiedä. Ne on kirsikkatomaatteja ja noi on keltasia tomaatteja.” Eli lajikefriikki näkee tässä vaiheessa punaista - ei keltaista eikä vihreää ja jättää taimet ostamatta. Kun ei niistä oikeasti sitten tiedä mitä ne loppujen lopuksi ovat.
Muutama säkki multaa siis taimikasvatukseen ja kasvilaatikoihin.
On niistä jo tomaattien ja muiden itsekasvatettujen taimien koulimisessa muutama säkki käytettykin, eli kuvassa ei ihan kaikkia hankittuja enää ole.
Kukkapenkkeihin ja täyttömaaksi hankin sitten muutaman kuution ihan peruskamaa, seulottua multaa, joka on raavittu rakennuksen tieltä talteen. Maksoikin ihan vietävästi, kolmekymppiä koko kasa :D
Siinä sitä on muutama kottikärryllinen siirrettäväksi. Onneksi on vielä monta säkkiä kalkkia varastossa, tuohon kun kalkkia uppoaa aikas paljon. Metsänpohjamulta kun tuppaa olemaan happamanpuoleista.
Uuden kottikärrynkin ostin ja lapion. Mies nimittäin taas kerran otti ja meni ja rikkoi melkein uuden lapion. Kun ei tuo hollannikas rautakankea osaa käyttää - lapiolla tehdään kaikki vaan :(.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti