Uhrasin sitten eilen vähän vajaan tunnin laskeskelemalla lintuja ensin tuolla ulkosalla samalla kun ulkoilutin koiria ja sitten sisällä istuskellen keittiön ikkunan ääressä kahvikupposen kera. Ulkona oltiin varmaan reilu puolisen tuntia, mutta sitten oli pakko rynniä sisälle - kun oli niin kylmä. Sää oli aurinkoinen ja minulla tietysti kamera mukana - otin hurjasti kuvia leikkivistä koiruuksista.
Siinä pihamaalla ollessani laskeskelin tiaisia kuusessa, kun paikallinen kummajainen päätti suorittaa ylilennon. Kirosin kamerani alimpaan helevettiin - se kun ei suostunut tarkentamaan siniseen taivaaseen ollenkaan. Siinä oli automaattitarkennus päällä, koska olin ottanut sarjassa kuvia koirien kohelluksista ja siinä menossa ei ehdi käsin tarkentamaan.
Yritin siinä sitten epätoivoisesti räpsiä kuvia lentäjästä, mutta vasta kun se oli jo melkein ylilentonsa suorittanut, kameran suljin suostui napsahtamaan. Tuloksena oli varsin epätarkka otos. Mutta kyllä siitä sen verran selvää saa, että linnun voi tunnistaa. Korppihan se.
Täällä on melkoinen määrä kaikenlaisia lintuja, mutta ylivoimaisesti oudoin on mielestäni tuo korppi, joka aina silloin tällöin näyttäytyy pihapiirissä. Outoa siinä on se, että korpit yleensä majailevat varsin asumattomilla seuduilla, mutta täällä siis oleskeleva ihan melkein taajamassa.
Lintujen ruokintapaikalla jostain syystä vierailijat ovat vähentyneet. Viherpeippoja ei ole näkynyt viikkokausiin ja punatulkkuja olen tänä talvena nähnyt vain kolme kertaa. Onneksi tuossa nyt sentään säännöllisesti käy kaksi isoa parvea, keltasirkut tulevat aina aamuisin ja urpiaiset pyörähtävät lounaalla vähän ennen puolta päivää. Tiaisia on ihan yhtä paljon kuin aina ennenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti