Tuossa lätäkössä kun on yksi hyvä puoli talvisaikaan, se sulaa kohtuullisen aikaisin verrattuna muihin paikkakunnan lätäköihin. Tuossa on virtaamaa sen verran, että pieni osa pysyy koko talven sulana, ainakin tuolla yläjuoksulla.
Yhtenä harmaana aamuna seurasin joutsenparin touhuiluja tuossa rannassa. Olivat sellaisen kolmen- neljänkymmenen metrin päässä talosta.
Nousivat siinä jäälle vähän venyttelemään.
On siinä joutsenella siipivälimittaa melkoisesti. Tästä se lähtee kunnon venytys…
Ensin siivet auki, sitten vähän suppuun..
..sitten venytellään kaulaakin…
… heileutetaan siivet eteen.. ja se oli siinä.
Seuraavaksi meinasin taas vetästä aamukahvit väärään kurkkuun. Joutsen nimittäin marssi lähemmäksi rantaa ja….
Mikä lile strutsisyndrooma… sinne se hulautti päänsä jään läpi. Jotain sieltä löytyi kai, kun melko pitkään tuossa asennossa viihtyi.
Harmaansävyisiä, valottomia kuvia taas, mutta kyllä noista selvän saa.
Seuraavana aamuna sitten repesin nauruun.
Ihan tuo saukko kurkisti siitä samasta joutsenen tekemästä avannosta.
Vähänkös oli hassua. Vuorokauden aikana jäätilanne oli hieman muuttunut, mutta sama paikka tuo on.
Kävi se herra saukko tuossa ikkunan edessä poseeraamassakin. Harmi vaan, kun on noita puiden oksia tuossa edessä. Osa niistä karsittiin jo jonkin aikaa sitten, mutta puolet jäi tekemättä. Siinä sitä on homma miehelle, kunhan saa raahattua itsensä tänne seuraavan kerran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti