Niitä on kaksi! Meinaan puukiipijöitä pihapiirissä. Olen ollut ihan onnesta soikeana, puukiipijä kun on yksi hellyttävimmistä otuksista mitä on.
Ensi katsomalta puukiipijä vaikuttaa melko mitäänsanomattomalta linnulta. Sehän vain kiipeilee puiden rungoilla edestakaisin. Lennähtelee puusta toiseen ja taas kiipeilee.
Vaikuttaisi siis varsin mielenkiinnottomalta tapaukselta. Mutta eihän se nyt niin ole. Niitä kun seurailee pitempään, löytyy niistäkin aikamoisia touhottajia. Ovat yllättävän persoonallisia ja vallan hauskoja tapauksia.
Pienenä lintuna tuppaa puukiipijä jäämään muiden ruokintapaikalla vierailevien jalkoihin. Yleensä se ottaakin heti hatkat, jos joku kookkaampi sille alkaa isottelemaan.
Isompia lintuja siis väistää, mutta ihmisistä ei näy piittaavan pätkääkään. Siis tulla lehahtaa ihan jalkojen juureen, jos sille päälle sattuu.
Yllättävän pelottomia nämä siis ovat ihmisten suhteen. Tulevat ihan viereen ihmettelemään. Vähän samaan tapaan kuin kuusi- ja hömötiaiset. Tällaisista linnuista pidän :D
Yllättävää tässä yksilössä oli se, että se söi myös kauraa, vaikka sen nokka onkin rakenteeltaan paremmin hyönteisten syöntiin soveltuva.
Suoraan edestä kuvattuna hän on vallan mainion näköinen. Varsinainen alien :)
Taipuu se hyönteissyöjän nokka jyvien käsittelyynkin. Kinastelin yhdessä fb-ryhmässä aiheesta. Kas kun ei kuulemma puukiipijä pysty kokonaisia siemeniä syömään. Noo, ei onneksi sen isommin tarvinnut sitten kinata, kun heitin kuvasarjan peliin, niin ja se syöty siemen oli i-so :D.
Tulis nyt keväämpi ja aurinkoisemmat päivät, niin saisi edes kunnon kuvia…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti