Viimeisiä viedään

Ihanaa kun on ollut lämmin syksy - ei ole tarvinnut tomaatteja peitellä harsolla tänä vuonna. Toista oli viime syksynä, yöt olivat kylmiä jo varsin aikaisin.

Viimeiset tomaatit alkavat olla poimintakunnossa.

Goldene Köningen tomaatit kypsyvät tänä vuonna kaikki kerrallaan. Kiva, pääsee tekemään keltaista tomaattisosetta.

Päivän kuva - Pörriäisiä

Vielä pörrää jokunen kimalainenkin maisemissa.

Ei taida kulua montaakaan viikkoa, kun nämäkin häviävät pihapiiristä.

Päivän kuva - Perhosia

Viime päivinä on näkynyt paljon nokkosperhosia.

Ne pyörivät vielä viimeisten kukkivien kasvien kimpussa. Luonnonkasvit ovat suunnilleen kukkimisensa jo lopettaneet, joten näitä sitten kerääntyy kukkapenkkeihin ja -laatikoihin useampia kerrallaan.

Päivän kuva - Kurpitsa kukkkii

Kurpitsat intoutuivat taas kukkimaan uudestaan. Tämän kierroksen kukat ovat mahdottoman isoja.

Kaiken järjen mukaan jo syyskuussa pitäisi näidenkin se kasvunsa lopetella pikkuhiljaa. Noh, saapahan ainakin kurpitsankukkia - friteerattuna - eihän näiden kannata antaa hukkaan mennä, kun satoakaan ei enää voi oikein näistä saada.

Päivän kuva

Tuli ostettua muutama marjakanerva. Uusi tuttavuus minulle, en ole aikaisemmin näitä missään nähnyt.

Olisi pitänyt ostaa useampi, mutta kun hinta oli melkoisen suolainen, raaskin ostaa vain kolme.

Päivän kuva - Lehmäntatti

Tässä taas synkkääkin synkempi sienikuva. Lehmäntatti on onnistunut kasvamaan melkoisen pimeässä paikassa.

Otin kuvan, kun se kohta missä tuo kasvoi, näytti niin värikkäältä. Vaan kuinka ollakaan, ei se keltaisten ja ruskeanvihertävien sävyjen kirjo tuohon kuvaan sitten tallentunutkaan. Taitaa olla kamerassa säädöt pielessä. Vaan onpahan kuva lehmäntatista, ainakin.

Päivän kuva - päivän sieni

Ihan syötävä sieni ryöpättynä - haaparousku. Näitä tuolla olisi myös pilvin pimein. Kun vaan jaksaisi alkaa ryöpäilemään ja suolaamaan.

Taitaa jäädä suolasienten teko tältä vuodelta.

Päivän kuva - Myrkyllistä ja herkullista

Myrkyllistä ja herkullista samassa kuvassa, punahapero ja pulkkosieni.

Ovat nuo pulkkosienetkin jokseenkin kauniin näköisiä, eli ei mikään ihme, että jotkut niitä vahingossa ruokasieninä keräävät.

Haperot kuulemma ovat ihan passeleita ruokasieniä, itse en niitä ole koskaan oppinut oikein käyttämään.

Päivän kuva - syksyn satoa

Sieniä putkahtelee koko ajan lisää. Tuolla jonkin matkan päässä joen alajuoksulla on mahtava paikka, jossa kasvaa kilokaupalla kangasrouskuja.

Nätin näköistä, kun metsänpohjalla on kangasrouskuryppäitä. Harmi, että kangasrousku ei ole kovin kummoinen ruokasieni. Niitä nimittäin tänä vuonna riittäisi.

Päivän kuvat

”Tuu leikkiin mun kaa…”

Ronja kerjää pentua takaa-ajoleikkiin - viime päivinä melko turhaan…

”no enhän tuu… :P”

Ronjaneiti on niin hulvattoman kovakourainen ja juoksee aina pentua päin kuin päätön kana. Seurauksena on nyt sitten se, että pentu on päättänyt olla leikkimättä. Ihan viisas päätös - jos kerran ei osaa kaveri olla kunnolla - olkoon itsekseen.

Päivän kuva

Aina näin syksyllä sitä toivoo, että ruusupensaita olisi enemmän.

Näitä ihanuuksia kun tekisi mieli kerätä ja kuivata talveksi. Ihan omaan käyttöön ja linnuille talviruoaksi. Ruusunmarjat ovat lintulaudalla todellinen hittituote - varsinkin jos naapurustossa talvehtii rastaita.

Päivän kuva

Kummajaiskuva.

Tällainen rykelmä löytyi tavallisten kukkien lisäksi sitruunakurkusta. Aika outo - en ole moista aikaisemmin nähnyt.

Päivän kuva

Koristekurpitsoille piti tehdä ihan oma tila.

Tämä järjestely siksi, että en sitten aikanaan sekoittaisi syötäviä näihin koristeversioihin, mikäli niitä nyt edes yhtään ehtii valmistua.

Tänä vuonna täällä on kasvamassa niin montaa eri kurpitsalajiketta - niitä syötäviä, että sekoittamisen mahdollisuus olisi ollut aika suuri. Nimittäin on erivärisiä, muotoisia ja kokoisia, minulle entuudestaan tuntemattomia lajikkeita kasvamassa, eli ratkaisin asian näin.

Päivän kuva

Viimeisenä liljapopulaatiosta täällä tontilla kukkii tällainen valkoinen.

Täytyy tunnustaa, että taaskaan minulla ei ole harmainta aavistustakaan tämän lajikkeen nimestä, vaikka itse tämän tänne olen istuttanut. Mutta nätti se silti on, vaikkei nimeä tiedossa olekaan.

Päivän kuva

Maissin kukkia ilta-auringossa. Mikä tässä kuvassa on sitten erikoista?

No erikoistahan tässä on se, että paistaa ilta-aurinko. Tämän loppukesän aikana tuota ihmettä ei kovin montaa kertaa ole näkynyt.

Päivän kuva

Oikeastaan tämän kuvan nimenä pitäisi olla päivän piilokuva, niin hyvin tuo kohde tuonne sireenipuskan taakse maastoutuu.

Kaikenlaisten eläinten olen nähnyt sienien kimpussa käyvän, mutta nyt sitten tuli vastaan ensimmäinen kerta, kun yllätin harakan tuosta takapihalta punikkitatin kimpusta. Siististi tämä veijari sitä tattia halkoi, liekö sitten syönyt toukkia sieltä sisältä.

Päivän kuva

Vieraillessani erilaisissa blogeissa tässä viikon mittaan, törmäsin aivan mielettömän hyvään konseptiin. Siis siihen, että kirjoittaja julkaiseen joka päivä yhden kuvan ja ihan minimaalisella tekstillä. Ihan törkeästi tässä nyt pöllin tuon idean, ajattelin kokeilla tuota samaa, ainakin jonkin aikaa.

Nyt sitten ensimmäiseksi päivän kuvaksi valitsin tuossa takapihalla kasvavan punikkitatin. On nimittäin äärettömän hyvän näköinen yksilö - ainakin luonnnossa.

Siellä noita olisi takapiha täynnä. Pitäisi varmaan kerätä talteen, ennen kuin koirat tallovat ne.