Tuloksena oli älyttömän iso pino oksia ja runkoja. Niitä sitten ukkokullan kanssa raahattiin vähän sivummalle ja mietin mitä ihmettä niistä voisi tehdä. Polttopuiksi eivät oikein sovellu ja ei ole sitä hakettajaakaan tullut vielä hankittua. Sitten iski älynväläys. Muutaman voisi viedä takapihan baariin istumapuiksi linnuille.
Olen viritellyt takapihalle parin heinäseipään avulla ruokintapisteen, jossa roikkuu talipallo- ja pähkinätelineitä, yhteensä 8 kappaletta. Heinäseipäät olivat kallistuneet vähän sinne sun tänne ja olivat vähintäänkin epäesteettisen näköisiä. Pari- kolme metriä pitkillä sireeninrungoilla ne sai suoristettua aika kivasti.
Siinä sitten hetki ihmeteltiin, miten homma hoidetaan. Seisoskelin jonkin aikaa ja pidin sellaista pitkää runkoa vieressäni pystyssä. Ja kappas! Hömelö hömötiainen tuli istuskelemaan siihen, ihan pääni viereen. Oli poijjaalla paljon asiaa. Siinä se keikisteli ja jutteli ihan kuin vanhalle kaverille. Outo otus, kun ei älynnyt pelätä yhtään.
Taas yksi niistä tilanteista, joissa olisi pitänyt olla kamera mukana. Sain siitä sitten myöhemmin kyllä kuvan, kun se oli pähkinöitä syömässä, mutta olisi siitä jutustelutilanteesta kyllä parempi kuva tullut. Harmittaa, sitä vaan ei osaa kameraa mukanaan pitää, vaikka pitäisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti