sunnuntai 1. toukokuuta 2011

Toivottavasti ei tule takatalvi

Vapun ajan sää on lähes aina ollut kohtalaisen viileä, joskus jopa suorastaan kylmä. Näin sitten oli tänäkin vuonna. Tälle päivälle oli jopa lupailtu räntäsateita, onneksi täällä sentään ei satanut mitään. Täytyy vaan toivoa, ettei sadakaan.

Sen, että ilma viileni tänäkin vuonna aika dramaattisesti vapuksi, huomaa myös lintujen käyttäytymisessä. Niitä tuntuu nyt taas kiinnostavan lintulaudan tarjonta enemmän. Tarjontaa siellä tosin ei ole kovinkaan paljon - vain ne siemenet, joita ei vielä ole kesäksi siivottu pois.

Tämän aamun liikennemäärät ruokintapaikan lähettyvillä ovat olleet jo suurin piirtein talvipäivän luokkaa. Erona nyt talveen on ollut se, että linnut käyvät murkinalla pareittain.

Punatulkut viihtyvät hyvin kylki kyljessä ruokailemassa.


Tosin otti tuo punatulkkukoiras jossain vaiheessa vähän etäisyyttä naaraaseen, kun keksi paremman kohdan siemen- ja kuorikasassa.
 

Punatulkkuja kai harvemmin näkee keväällä ja kesäaikaan. Täällä tosin näin viime kesänä punatulkun poikasiakin, mikä mielestäni oli vallan erikoista. Poikasiksi tunnistin ne siitä, että emolinnut ruokkivat niitä. Muutenhan ne ovat aika pitkälti naaraspunatulkun näköisiä.

Olen näköjään oppinut käyttämään tuota uutta kameraa vähän paremmin. Ainakin suurin osa kuvista on nyt parempia, kuin ne, joita talvella otin. Näitä samoja lajikuvia nyt tulee tuplasti, mutta näenpähän sitten joskus tulevaisuudessa itsekin, miten kamerankäsittelytaito kehittyi tänä vuonna.

Lintuja on mukava seurata, varsinkin nyt kun kelit eivät oikein anna myöten ulkohommille. Luulisi että lintuihin ja niiden tuijotteluun kyllästyisi talven mittaan, mutta ei se vaan näin näytä olevan.

Järripeippojakin tuossa on tänään pistäytynyt. Järripeippo on varsin kaunisvärinen lintu.


Ovat vain paljon arempia kuin tavalliset peipot, joita täällä nyt tänä vuonna näyttäisi olevan paljon.

Naaraspeipotkin sitten tulivat, nehän tulevat muuttomatkalta myöhemmin kuin koiraat, pesäntekoaika alkaa olla käsillä, joten jo niiden oli aikakin saapua.


Punarintoja on enemmän myös. Viime kesänähän niitä oli täällä toistakymmentä kappaletta kerrallaan, mikä on mielestäni aika paljon yhdelle tontille.

Ovat nuo punarinnat myös sen verran vikkeliä lintuja, ettei meinaa millään saada sellaista kuvaa, missä ne eivät liikkuisi.

Tuohon pyrähti aika iso parvi erilaisia peippoja kerralla. Olin hetken ymmälläni, näytti siltä, että parvessa oli eniten järripeippoja, kolmea eri väriä. Naaraita siinä oli ainakin ja koirata ilmeisesti kahta eri väriä.


 Mielenkiintoista, osalla linnuista oli todella musta pää ja kuviot. Niillä oli selkeästi samantyyppiset kuviot, kuin järripeipoilla yleensä, mutta tummemmat. En ole moista ennen nähnyt. Tietysti saattaahan olla, että teen nyt lajimäärityksen väärin.

Ulkona on kylmä, ihan piti talvitakki kaivaa esiin aamulenkkiä varten. Vaikka mielestäni pukeuduin lämpimästi, silti paleli. Tuolla tosin taas tuulee melkoisesti ja sehän vaikuttaa lämpötilaan heti. Ei tuolla viimassa tee mieli puutarhahommia tehdä, mitä nyt muutama rikkaruoho tuli nitistettyä heti alkuunsa.

Vaikka lämpötila on yönaikana mennyt pakkasen puolelle, pillisipuli kasvilaatikossa kasvaa ja voi hyvin. En tiennytkään, että se on näinkin kylmää kestävä laji. Muuten näyttäisi kaikki olevan ennallaan, mitä nyt sisätiloissa olen muutaman tomaatintaimen onnistunut tappamaan ja paprikantaimet tiputtelevat lehtiään. Tulisi nyt jo viimeinkin sellaiset kelit, että voisi nuo taimet tuonne kasvihuoneeseen viedä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti