keskiviikko 21. elokuuta 2013

Paprikaa pellolla, kasvihuoneessa ja ikkunalla


Tänä vuonna olen ripotellut paprikoita kasvamaan vähän sinne sun tänne.
Pellolla löytyy kaikenlaisia kummallisuuksia. Osa niistä jopa on onnustunut kasvattamaan paprikanalkuja.


Lajikkeesta ei ole varmaa tietoa, mutta joku musta minipaprika tuo on.

Kasvihuoneen paprikat ruskistuvat kovaan tahtiin. Näistä tulee tuollaisia kummallisen ruskeanpunaisia. Aika outo lajike tuokin.



Saunan ikkunalla kasvaa parissa parvekelaatikossa sitten noita ihan tavallisia oransseja.



Salkopapu on alkanut vähän niitä lähentelemään, mutta onneksi ei ole lupaavaa kasvua sentään tukahduttanut.

Tänä vuonna ei tullut yhtään omenia, päärynöistä puhumattakaan. Joku tauti tms. tuossa päärynässä on. Kaikki yläoksien lehdeet ruskistuvat kummallisesti.


Mikähän tuokin on, en ole tuollaista ilmiötä hedelmäpuissa aiemmin nähnyt. Johtunee varmaan siitä, että nämä ovat ensimmäiset hedelmäpuukasvatusyritykset täällä. Harmi, olisi ollut ihan kiva, jos tuo olisi puun mittoihin kasvanut. Taitaa jäädä sekin ihan haaveeksi, sen verran huonosti tuo voi.

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Kuulumisia

Keli on muuttunut viime viikkoina varsin syksyiseksi. Puissa alkaa olla jo keltaisia lehtiä ja sataa tihuuttaa lähes joka päivä. No, viime maanantaina minulla alkoi työt, eli ei haittaa pätkääkään, vaikka sataa enemmän kuin paistaa. Tässä ei enää isommin puutarhahommeleita tehdä, mutta aina kun sattuu vähän pitempi poutajakso, niin että maa ehtii vähän kuivahtaa, olen pyrkinyt tuota kasvimaata raivaamaan. Siellä kyllä alkaa olla pelto jo taas kerran riisipeltomaisessa kunnossa, sen verran sitä vettä on tullut.


Satoa kasvimaalta tulee tasaiseen tahtiin, harmi vaan, että lähes kaiken mitä pellolta olen saanut, olen joutunut lahjoittamaan pois. Toinen vaihtoehto olisi kantaa kaikki suoraan kompostiin. Papuja sentään on onnistuttu saamaan pakkaseen jonkin verran, niitäkin kun tuolta tänä kesänä tulee melkoisen paljon. Sadasta papukasvista tulee satoa ämpärikaupalla. Salkopapu on innostunut kukkimaan uudestaan eli niitäkin pääsee taas kohta keräilemään...



Tänä vuonna kasvatin maissit, pavut ja kurpitsat vanhaan intiaanityyliin. Ja taas kerran voi vain todeta, että vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. = )



Näitä saa vielä hetken odottaa, toivottavasti ovat korjuukelpoisia vasta kun tässä huushollissa on keittiö.

Kaikenkaikkiaan kasvimaalle kuuluu ihan hyvää, jos ei oteta huomioon sitä, että sato sieltä menee parempiin suihin. 

Ja rempparintamallekin kuuluu … huonoa.

Olen tässä viime vikkojen aikana tullut siihen tulokseen, että inhoan remontteja. Ainakin sellaisia, joissa revitään lattia auki tai poistetaan veski. Viime vuonna täällä kärvisteltiin viikkotolkulla ilman eteisen lattiaa ja toimivaa vessaa, tänä vuonna sitten oleillaan ilman keittiötä ja lattioita. Okei, on ihan totta, että ilmankin pärjää - niin ne on ihmiset pärjänneet ennenkin, mutta on se vaan hankalaa.

On tämä nyt tällaista ainaista valitusta, mutta kas kummaa, taas vinksahti niin lupaavasti alkanut remppa sinne ”ei-voi-olla-totta” -puolelle. Historia vissiin taas toistaa itseään. Toivottavasti kuitenkin tänä vuonna ei ihan samanlaisia söhellyksiä tule kuin viimeksi. Pahalta tosin näyttää.

Poika tuli viime tiistaina koiravahdiksi muutamaksi päiväksi, itse kun en täällä voi päiväsaikaan paikalla olla ja noita koiria ei voi jättää remppamiesten seuraksi ilman valvontaa. Ei, vaikka työmiehet siihen suostuisivatkin, on se kuitenkin työturvallisuusriski - meinaan kun täällä ei edes ole kaikkia väliovia.

Keskiviikkoaamuna tänne tuli sen saneerausliikkeen porukkaa taas kerran tarkistamaan tilanteen. Olin itsekin siinä aamutuimaan paikalla, kun onneksi sain pari ensimmäistä tuntia vapaaksi.




Tästä se oli lähtenyt. Leviämään ja laajenemaan se lattioiden purkaminen. Ensin olivat ottaneet tuosta komeron lattiasta vain osan pois, mutta sittemmin se on purettu kokonaan.

Tällä kertaa keskiviikkoaamuna tänne tuli lomalta palannut työnjohtaja, joka täällä ei aiemmin ollut käynytkään ja joku mittausmies myös. Nämä sitten totesivat heti, että onhan se nyt ihan selvää, että se vesi on valunut tuosta komeroon ja myös eteiseen. Edellinen mittailija, oli sitä mieltä, että kun eristetila on kuiva, ei siellä ole mitään moitittavaa. Jotta semmosta.

Nämä uudet herrat kylmän viileesti tekivät komeron lattiaan reiän, ja kappas kummaa. Tulos: vesimärkä. Sitten mittasivat eteisestä samoista jo edellisen mittaajan tekemistä paikoista uudelleen. Tulos: vesimärkä. Tässä vaiheessa aloin jo ihmetelllä, miten helevetissä se edellinen mittaaja on saanut tulokseksi kuivaa koko ajan. Ei tuo väärin mittailu muuten haittaisi, mutta kuivatus nyt sitten kestää tuplasti sen ajan, minkä olisi kestänyt, jos heti olisi aloitettu kuivaamaan riittävän laajalta alueelta.

Torstaiaamuna sitten lähti loputkin lattiat ja eristeet.

Uusi, vain vuoden vanha lautalattia purettiin kokonaan ja sitten imettiin viime kesänä laitetut eristeet pois. Täällä eletään ilman lattioita. Ei kiva.

perjantai 9. elokuuta 2013

Se on pusikko.. se on rytteikkö - se on kasvimaa =)

Kiersin pikaisesti alkuviikosta yhtenä aamuna kasvimaan kameran kanssa. Huono oli ottaa kuvia, aurinko paistaa porotti jo täyttä päätä ja suuret puut varjostivat osaa kasvimaata tosi tehokkaasti. Eli ei hyviä otoksia, mutta jotain kuitenkin. Sittemmin onkin ollut ihan turhaa ajatellakaan kuvaamista, täällä kun on satanut melkein koko ajan.




Kovin on vihreää, harmi vaan, että suurin osa vihreästä muodostuu rikkaruohoista. Eipä sitä tarvitse olla kuin viikon verran kitkemättä, niin peli on menetetty. Tällä erää siis rikkaruohot 6 - meikäläinen 0.



On siinä parin aarin kasvimaassa hoitamista normaalioloissakin, saatikka sitten, kun pamahtaa vesivahinko huushollin, sitä pitäisi olla nelikätinen ja kuusjalkainen ehtiäkseen tehdä kaiken tarvittavan.


Vaan onneksi ovat nuo hyötykasvit jo sen verran isoja, etteivät rikkaruohot niitä enää tukahduta tässä vaiheessa millään. Satoa tulee enemmän kuin osasin odottaa. Ja sehän on paha tässä tilanteessa se.

Ei ikinä mene niin kuin toivoisi. Meinaan, missäpäs sitä nyt säilöö noita kasvimaan anteja. Ei onnistu jatkojalostus ruokatarpeiksi ilman keittiötä ja pakastinta, ei sitten millään. Kas kun ei tässä huushollissa ole edes toimivaa liettä tällä hetkellä, ei ole tosin keittiössä lattiaakaan, eli näillä mennään... Kaiken huipuksi tässä vaiheessa ei ole mitään tietoa siitä, missä vaiheessa tuo keittiö kuntoon saadaan. Kunhan nyt kuivaisi paikat edes suhtkoht nopeasti.


Kasvihuoneen edustalla olevat kurkut sun muut astioissa olevat vesselit kasvavat ja tuottavat satoa myös tasaiseen tahtiin. Niitä sitten popsitaankin ihan jatkuvasti.

Kasvihuoneen seinustalla parvekeruukkuviljelmällä menee myös lujaa, asukit kasvavat niin että kohisee.



Paprikoita on jo kerätty muutama ja niitä tulee koko ajan lisää.


Kasvihuoneessa kasvaneista tomaateistakaan ei ole ollut pulaa.


Enemmän niitä tulee kuin ehtii syömään. Tomaattisoseen tekemisestä on tänä kesänä ihan turha edes haaveilla, kun ei ole sitä keittomahdollisuutta.

Yritän nyt kuivailla kaiken mitä voin. Saas nähdä miten onnistuu… kai sitä vaan pitää pilkkoa tomaatit aurinkoon paistattelemaan, josko niistä sitten omatekoisia aurinkokuivattuja tomskuja saisi. Ans kattoo kuin käy, kelit kun tässä muuttuivat sateiseksi ja ennusteetkin uhkaavat sateilla lähitulevaisuudessa.

torstai 8. elokuuta 2013

Satoa…

Kiirettä pitää - huushollissa ei ole keittiötä ja satokausi pukkaa päälle. Täällä mennään edes takaisin pää kolmantena jalkana, on hävitty taistelu rikkaruohoja vastaan ja yritetty tuputtaa tutuille ja tuntemattomille kasvimaan tuotteita. Niitä kun ei itse voi ilman keittiötä edes säiliöä mitenkään. Keittiötarjouksia on pyydetty, kaappeja on käyty katsomassa ja melkein on päätetty mistä sitten kalusteet otetaan. Kamalasti ylimääräistä ja odottamatonta hommaa tuollaisesta vesivahingosta siunaantuu.

Keräsin tuossa tänään pari papua.


Nämä nyt aion tavalla tai toisella yrittää saada pakastuskuntoon. Vielä sinne jäi toinen mokoma pellolle. Saa nähdä onnistuuko säilöntäyritykset huushollissa, jossa ei ole edes toimivaa hellaa.