maanantai 21. helmikuuta 2011

Lämpötiloissa eroja...

Tuossa jokunen päivä sitten ihmettelin sitä, miksi virallisten lämpötilojen ja meikäläisen kotimittarien erot ovat mitä ovat. Tänään sitten löytyi sillekin selitystä. Artikkelissa: "Lämpömittarisi voi olla valepukki" Ilmatieteen laitoksen Tutkimuspäällikkö Heikki Nevalaisen kertoo, että kuluttajille myytävissä mittareissa lämpötilaheitot voivat olla kaksikin astetta. Myös siitä, mihin mittari tulee sijoittaa, on juttua.

Noh, omat lämpömittarini on sijoitettu melko lailla ohjeistuksien mukaan. Pohjoisseinällä on yksi - melkein kahden metrin korkeudella maasta. Sitten on tuolla pihapiirissä muutama muukin mittari, ihan vaan varmistelemassa.

Toki Nevalainen toteaa myös, että suuria lämpötilaeroja voi selittää näin talviaikaan myös maaston vaihtelevuudella. Kylmä ilma kun tuppaa painumaan alemmaksi, joten alavalla maalla on kylmempää. Samoin vesistön sijainti saattaa vaikuttaa lämpötilaeroihin, jotka voivat siis olla suuriakin melko pienellä matkalla.

Noniin, ihan kuin olisivat vastanneet toiveeseeni, mietiskelinhän noin viikko siten, että olisi kiva tietää mistä nuo lämpötilaerot ihan oikeasti johtuvat. No nyt tiedetään, kiva :)

lauantai 19. helmikuuta 2011

Jos eilen oli pakkasta, niin tänään sitä vasta onkin ja huomenna kai enemmän…

Heräilin eilen aamulla tapojeni vastaisesti vasta sitten, kun aurinko oli jo sen verran korkealla, että ulkosalla oli jo lähes valoisaa. Pikainen vilkaisu ulkolämpömittariin sai meikäläisen viipottamaan parempien silmälasien hakuun kiiruusti. En siis uskonut silmiäni. Okei, uusi yritys vahvemmilla laseilla, ja piru vie tottahan se oli -37 astetta. Oli sen verran kylmää, että koiruus sai luvan mennä aamutarpeilleen ihan itsekseen. Eikä tuo siellä kauaa viipynytkään, tuli takaisin sisälle kuin rasvattu salama.

Koiraneitikin steppaili ulkosalla siihen malliin, että oli AIVAN liian kylmä - vähän tuo tärisikin sisälle tullessaan. Eihän siinä sitten auttanut muu, kuin heti aamusta kaavojen piirtämisvaihde päälle ja ompelukone esiin. Jossain kohtaa mittaukset menivät hieman pieleen, mutta kyllä siitä käyttökelpoinen tuli.



Vähän täytyy hienosäätää ja korjata jossain vaiheessa, mutta kyllä se tuollakin pärjää. Kunnon fleece on pakkasilla poikaa - koirallakin.

Tänään onkin sitten ohjelmassa siivousta, ulkolämpömittarikin näyttää nyt jo melko inhimillisiä lukemia eiliseen verrattuna, ei siellä ole kuin -33. Autoakin voisi vähän koittaa tänään käynnistellä ja pakata. Kohtapuoleen sitä joutuu rynnistämään pikavisiitille sinne Pääkaupunkiseudulle ja sairaalaan. En tykkää.

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Pakkasta!

Täällä nelosvyöhykkeellä on kärvistelty pikkupakkasissa jo noin viikon verran. Mielenkiintoiseksi tämän tekee se, että valtakunnalliset sääennusteet kertovat täällä pakkasta olevan noin 5-10 astetta vähemmän kuin todellisuudessa on. Tänä aamuna tosin virallinen ennuste kertoo pakkasta olevan -30. Vaan meidän mittari on kyllä eri mieltä. Kuvaa en tajunnut ottaa seitsemältä aamulla - silloin se näytti vieläkin isompaa lukemaa

Paikalliset erot siis ainakin tässä osassa Suomea voivat olla joskus melkoisen suuret. Tuolla virallisella mittausasemalla kun tuntuu aina olevan vähemmän asteita kuin mitä meikäläisen lämpömittarit näyttävät.

Tämä sama ilmiö toistuu kesällä toisinpäin. Eli jos sääennuste kertoo, että odotettavissa on +25, meillä mittari näyttää varmasti vähintäänkin kolmekymmentä. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä tämä oikeastaan johtuu.

Tänä aamuna tosin sen, että pakkasta oli aikalailla, pystyi aavistamaan koiran käytöksestä. Pikkuneiti Ronja nimittäin steppasi sen verran hartaasti, että oli selvääkin selvempi se, että tassut jäätyivät. Steppiaskeleita koiruudelta alkaa löytymään aina kun pakkanen on -30 asteen pahemmalla puolella.

Kaiken tämän pakkasen ja hurrrjan talven keskellä tulee viihdyttyä sisätiloissa kohtuullisen hyvin. Jotain pientä on tullut askarreltuakin: koiruudelle juoksuhousuja.




Tein näitä vähän eri periaatteella kuin mitä nuo kaupasta saatavat vastaavantyyppiset ovat. Nämä ovat kunnon kestovaippatyyliin kosteussululla ja imuosalla tehtyjä koiran kestovaippoja. Pesu onnistuu neljässäkymmenessä asteessa ja kolmet tai neljät housut riittää ihan hyvin.  Ei tarvitse pelleillä pikkuhousunsuojien sun muiden kanssa.

Karu totuushan on, että suurin osa koirista sen pikkuhousunsuojan pistelee poskeensa jossain vaiheessa. Ei tee hyvää ruoansulatukselle, ei. Ensin sitä tietysti ajattelee, että ostaa yhden parin housuja juoksun ajaksi ja pärjää halvoilla pikkuhousunsuojilla. No, ei varmasti tule halvaksi, jos se pikkuhousunsuoja aiheuttaa suolitukoksen tms. Ihan turvallisuussyistä nyt sitten päädyin tekemään ihan kestovaippatyyliin nartun suojahousut. Ja näitähän sitten tulee tehtyä muillekin, ihan tilauksesta ja mittojen mukaan. Seuraavaksi sitten tehtailen tossuja tuolle kylmävarpaalle - loppunee steppailut siihen…

lauantai 12. helmikuuta 2011

Paikallisessa halpakaupassa nelosvyöhykkeellä

Tuli tuossa viime viikolla pariinkin otteeseen piipahdettua paikallisessa halpiskaupassa. Sielläkin oli jo telineellinen siemeniä myynnissä.

Totta kai siinä sitten piti valikoimaan tutustua. Kiroilin siinä aikani hiljaa itsekseni. Näyttäisi olevan niin, että vaihtavat valikoiman vuosittain. Nyt ei ollut enää tarjolla samoja yrtinsiemeniä kuin viime vuonna. Oikeastaan valikoimassa oli tilli ja basilika - siinä ne melkein sitten olivatkin.


Vaikka valikoima ei päätä huimannut, pitihän se arvata - en minä ostamatta pois päässyt. Eli tällä kertaa tuli hankittua pinaattia, avomaan kurkkua, papuja, herneitä, keltaisia porkkannoita ja joitain yrttejäkin.

Hinta oli ihan kohtuullinen per pussi: 65 senttiä on mielestäni erittäin osuva hinta. Näitä Suvipiha siemeniä minulla oli muutama pussillinen viime kasvukaudellakin, jotain salaatteja ja yrttejä. Ihan hyvin lähtivät itämään ja satokin oli ihan kohtuullinen, joten lisää piti saada. Vielä tällä paikkakunnalla on pari kauppaa, joiden valikoimiin varmaan kannattaa mennä tutustumaan. Mutta se saa kyllä nyt odottaa jonkin aikaa, eihän tässä vielä ole kiire mihinkään. Kunhan nyt vielä jostain niitä kultajuurikkaan siemeniä löytäisi. Sitten alkaisikin jo olla kaikki tarpeellinen hankittuna

perjantai 11. helmikuuta 2011

Kotimaasta hankittua - shopaholic vauhdissa =)

Muutama viikko sitten käväisin pääkaupunkiseudulla Plantagenissa. Siellä oli jo siistissä rivissä siementelineitä odottamassa ostoryntäystä, joka mitä ilmeisimmin tapahtuu joskus helmi-maalis-huhtikuussa. Tutkailin tarjontaa jonkin aikaa ja tulin siihen tulokseen, että jotain pientä voisi hankkia. Parit kurpitsansiemenpussit ja papuja - siellä kun oli tarjouskin ota 5 maksa 4. Jotain kevätsipulilajikkeita, talvikurpitsaa ja jäävuorisalaattia päätyi ostoskoriin myös. Plantagenin hintataso on aika hurja siementen osalta. Nelisen euroa siemenpussista, on liikaa. Samaa tavaraa kun saa postikuluineen vähintäänkin puolet halvemmalla, jos tilaa ulkomailta. Mutta on siinä oma viehätyksensä kun niitä telineitä penkoo ja tutkii ihan paikanpäällä, eli joskus siis tulee sitäkin harrastettua, ihan huvin vuoksi.



Seuraavaksi ostosreissulla eksyin Jumbon Citymarkettiin. Ihan ruokaostoksille. Ja mitä ihmettä sieltä sitten löytyikään. Siemenpussiteline, jossa hintana oli 10 senttiä/pussi. Mitä ihm….? No, edellisvuoden siemeniä tietysti, mutta voi sitä riemua kun pusseja tutkittuani tulin siihen tulokseen, että suurimmassa osassa viimeinen käyttövuosi on joko 2012 tai 2013. Jippii! Arvata saattaa, että pusseja lähti kaupasta mukaan - monta!  Lähinnä porkkanaa, lanttua, punajuuria ja mahtava määrä yrttejä: Salviaa, meiramia, oreganoa, timjamia… Valikoimaa ei paljon ollut, mutta ihan riittävästi saamaan aikaan mahtavan  shoppailufiiliksen: ”pari pussia tuota.. ja pari-kolme noita ja… ja.. ja…”. Se oli kivaa =) .


Yrttejä tuli mukaan sitten muutama pussillinen. Nämähän sitten menevät asustelemaan uuteen kasvilaatikkoon kasvimaan reunalle, heti kun laatikko saadaan kasatuksi.


Samoin mukaan lähti muutama pussi erilaisia lajikkeita porkkanaa, lanttua ja punajuurta.

Parin päivän kuluttua ostamiani pusseja ihmetellessäni, tulin siihen tulokseen, että jos siemenillä käyttöaikaa on vuoteen 2013, voisin ihan muutaman pussin vielä ostaa varastoon. 10 senttiä kun ei ole hinta eikä mikään. Olisihan se pitänyt arvata, ei siellä kaupassa mitään siementelinettä enää ollut. Pahuksen pahus. Mitä tästä opin? Opin sen, että vaikka isäntä nalkuttaisi kuinka, pitää ostaa kuitenkin, jos itsestä siltä tuntuu…

Inventoin vielä tuolla yläkerrassa laatikollisen viime vuodelta ylijääneitä siemeniä. On siellä vielä kaikkea kivaa, jota voi kokeilla. Ehkä kuitenkin jotain yrttejä joudun vielä ostamaan, yrttipusseja kun ei ollut laatikossa yhtään. On minulla hämärä muistikuva siitä, että yrttipusseja sisältävä laatikko saattoi jäädä kasvihuoneeseen syksyllä. Sen näkee sitten, kun lumet sulavat ja kasvihuoneeseen pääsee sisälle. On nimittäin metrinen kinos tuossa kasvarin oven edessä, on ihan turha kuvitellakaan, että sinne jollain opilla sisään pääsisi.

Eli taas on siemenpusseja vaikka muille jakaa. Mutta eipä tuo haittaa - on tuossa tuota maatakin sen verran, että ihan takuulla koko kasvimaalle ei vieläkään riitä kasvatettavaa. Saas nähdä sitten keväämmällä kuin käy :) .

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Siemenet kannattaa ostaa - ulkomailta… ?

Tilasin viime vuoden lopussa siemeniä sekä Virosta että Brittein saarilta. Ensimmäinen yritykseni tilata sitruunakurkun siemeniä Heirloom Tomatoes -nimisestä kaupasta päättyi kummallisesti, pulju palautti rahani ja sain meilin, että postimaksun puuttuessa eivät toimita tilausta. Noh, ensinnäkään ei se niiden verkkokauppa edes antanut mahdollisuutta postimaksun maksamiseen, eli eipä ollut meikäläisen vika. Ja satavarmasti puljun sivuilla luki kissankokoisin kirjaimin, ”toimitamme koko EU:n alueelle”. Koko rumba otti päähän, mutta löysin kuitenkin toisen kaupan, Chiltern Seeds, jossa oli samoja siemeniä ja vieläpä paljon halvemmalla hinnalla. Tilasin sitten niitä muutaman pussin.

Mitä näille tilauksille sitten jatkossa tapahtui… aika vekkuli juttu - molemmat kaupat sitten toimittivat tilatut tavarat ja vieläpä kohtuullisessa ajassa. Eipä kysellyt Heirloom Tomatoes Ltd sen postimaksunkaan perään enää. Että semmoista.

Heirloom Tomaotes Ltd, siis toimitti ne siemenpussit. Aika jännän näköisiä pussukoita. Kotitekoisen näköisiä.



Kallishan tuo kauppa myös oli, mutta silloin tilatessani en ollut löytänyt noita sitruunakurkun siemeniä muualta. Mutta tuo sotku kyllä aiheutti sen, etten tuolta Heirloom Tomatoes - kaupasta enää osta. Tuli sitten sitruunakurkun siemeniä ensi kasvukaudelle vähän liikaakin, vaan eipä tuo haittaa ainahan niitä voi käyttää vielä seuraavanakin vuonna.
 
Chiltern Seeds Ltd sen sijaan toimitti melko kohtuullisella toimitusajalla tilatut siemenet ja vieläpä kohtuuhintaan, verrattuna tuohon toiseen firmaan.
 

Edellisen tilauksen saatuani, kuvittelin, ettei tuon enempää kotitekoisen näköisiä siemenpusseja olekaan, vaan kuinka ollakaan - Chiltern Seeds vei voiton todella pelkistetyillä pussukoillaan.

Niin tilasinhan vielä vanhasta ja hyväksi havaitusta Thompson & Morgan -nettikaupasta joitain siemeniä myös. Sielläkin oli tarjouksia, eli en voinut vastustaa kiusausta. Tuli hankittua erittäin kylmäkestävää tomaattilajikettakin: Subartic, aikainen lajike, joka kasvaa hieman huonommissakin olosuhteissa. Nähtäväksi jää, miten käy täällä. Thompson & Morgan on toimiva kauppa. Ehkä vähän turhan hinnakas meikäläisen makuun, mutta heillä ainakin takuuvarmat toimitukset, joten ainakin tätä kauppaa voin omakohtaisten kokemusten perusteella suositella. Tuolta kun olen useammankin kerran jo tavaraa tilannut. Nyt varmaan vuodenvaihde vaikutti toimitusaikaan, kesti hieman pitempään kuin normaalisti, vaan eipä tuo minua haittaa, kasvukauden alkuunhan on aikaa vielä vaikka kuinka.


Tuli sieltä tilattua kaikkea mukavaa - osa pusseista kun oli 99p tarjouksessa.

Samoihin aikoihin tilaisin mukavan määrän kaikkea kivaa myös virolaisesta Seemnemaailm verkkokaupasta. Seemnemaailm on mielenkiintoinen tuttavuus. Hinnat kaupassa ovat mielestäni erittäin edulliset, tietysti pitää ottaa huomioon se, että heidän siemenpusseissaan on melko vähän siemeniä. Eli jos haluaa olla varma lopputuloksesta, kannattaa ostaa pari pussia heti saman tien. Vaikka siementen määrä ei päätä huimaa, tulee silti edullisemmaksi, kun tilaa tuolta Vironmaalta - siinäkin tapauksessa, jos ostaa pari pussia samaa lajiketta kerrallaan. Toimitusaika oli ihan kohtuullinen, mikä oli aika iloinen yllätys.

Aion jatkossakin tilata siemeniä suoraan verkkokaupoista, ei sen kummempia huonoja kokemuksia, tavarat ovat tulleet perille jopa sellaiset, joiden ei pitänyt tulla.

maanantai 7. helmikuuta 2011

Ja lunta piisaa …

Parin kuukauden mittaisen Pääkaupunkiseutukeikan jälkeen sitä ollaan sitten maalla taas. Köröteltiin kahden auton letkassa viikko sitten sunnuntaina tänne nelosvyöhykkeelle. Matkaa tehtiin pitkään ja hartaasti, keli kun oli mitä oli. Molemmat autot oli pakattu tupaten täyteen tavaraa. Tällä kertaa rahdattiin enimmäkseen kaikenmaailman ompelutarvikkeita ja kankaita sun muita tänne maaseudulle, koska täällä on enemmän tilaa tehdä varastossa olleista kankaista jo vihdoin ja viimein jotain käyttökelpoista - aloittelin koiravaatetus linjalla jo... Tuossa ulkorakennuksessa on joskus 80-luvulla remontoitu entisestä navetasta talviasuttava huone, johon nyt lähitulevaisuudessa aion tehdä itselleni työhuoneen. Kunhan kevät tulee ja kelit antavat myöten tehdään pikkusen pintaremonttia ja sen jälkeen siitä tuleekin mitä mahtavin työtila/vierashuone.

Ihan kivan näköisiä mantteleita ja loimia sitä saakin aikaiseksi, vaikka on toistakymmentä vuotta siitä kun olen viimeksi ompelukoneeseen koskenut.


Kyllä sitä koiruuden kelpaa - lämpöisessä loimessa, ja vedenpitäväkin tuo on - eli ei ihan heti haise märkä koira sisällä =) .

Täällä perillä odottikin sitten reilut lumikinokset. Maisema on ihan nätti, tänä vuonna auraaja on vihdoinkin tajunnut, että tuota nurmikkoaluetta ei tarvitse aurata. Aikaisempina vuosina tuo on tupannut aurailemaan tuosta pihasta hiekat ja sorat tuonne nurmikentälle. Seurauksena siitä onkin sitten ollut useamman hiekkakuution haravointi pois nurmikolta joka hemmetin vuosi. Onneksi on nyt vihdoin mennyt perille, tuo aurausalue


Lunta siis piisaa - lumikasat olivat mahtavan kokoiset pihapiirissä jo reilu viikko sitten.

Voi sitä riemua kun tuotiin kissat sisälle. Heti kuljetushäkistä päästyään molemmat alkoivat merkata reviiriään ja puskivat kaiken mahdollisen minkä ohi kulkivat. Siinä sitten puskettiin ovenpielet, hellat, tuolit - ihan kaikki. Oli se kivaa katseltavaa, kun molemmat mennä viipottivat häntä pystyssä onnellisen näköisinä ympäriinsä. Avasin sitten hetken päästä yläkerran oven, sinne ne mennä viipottivat molemmat ja vauhdilla. Sitten tuotiin jo koirakin sisään ja ihan samanlainen reaktio kuin kissoilla. Mennä viipotti ympäriinsä häntä heiluen ja nuuski kaikki mahdolliset paikat. Kaivoi jostain kätköistään puruluunsa ja asettui omalle petilleen syvään huokaisten sitä järsimään. Vähän siihen malliin nuo elukat reagoivat, kuin olisivat kotiinsa tulleet. Kissojen osalta sikäli mielenkiintoista, että molemmat ovat asustaneet suurimman osan elämästään siellä pääkaupunkiseudulla. Mitä nyt viime kesänä ja syksynä sen puoli vuotta täällä yhtä mittaa. Koira tosin tuli tänne suoraan syntymäkodistaan, joten sen reaktion kyllä ymmärtää paremmin, tätähän se varsinaisena kotinaan pitää. Täällä sitä nyt sitten ollaan siihen asti, kun täytyy taas pääkaupunkiseudulle palata sairaalassa käväisemään.

Viimeisen puolentoista viikon kuluessa tänne on satanut aika paljon lunta. Eli päivät on pääsääntöisesti kulutettu lumitöissä. Kun tuon alueen, joka traktorilta auraamatta jää pitää puhtaana - ei sitä enää sen päivän aikana muuta jaksa tehdäkään, ei ainakaan tällä kunnolla. Tuon lumen kanssa tulee vielä ongelmia, mikäli sitä vielä sataa lisää - ei mahdu uutta lumikasaa oikein enää mihinkään, ainakaan tähän pihapiiriin. Että sitten pitikin olla juuri tänä vuonna se ennätyslumivuosi. Lähes metri täällä - löysin tuossa uutisen, että tässä lähistöllä on mitattu tämän talven lumiennätys - 92 senttiä - ja voin vain todeta - on se paljon.


Siellä se on kasvimaa jossain lumikinosten alla. Tuon virallisen mittauksen jälkeen tänne on satanut varmaan viitisen senttiä lisää. Kohtapuoleen kai joutuu kapuamaan katolle tiputtamaan liiat lumet pois. Auts! Se tulee olemaan varsinainen pellehyppykoulu, jos itse sinne joudun menemään. Tässä kunnossa, hyvä kun suoraa tietä pääsee vinkumatta kävelemään.

Ohjelmassa lähipäivinä olisi siemenvarastojen inventointi. Ei sitä enää muista mitä kaikkea viime vuodesta jäi. On niitä kyllä tullut hankittua lisääkin jo, muutama satsi ulkomailta taas ja pääkaupunkiseudun Plantagenissakin tuli pistäydyttyä. Täytynee inventoida nekin, on tuo pää kuin tahkojuusto - en muista mitä kaikkea ostin.