perjantai 9. elokuuta 2013

Se on pusikko.. se on rytteikkö - se on kasvimaa =)

Kiersin pikaisesti alkuviikosta yhtenä aamuna kasvimaan kameran kanssa. Huono oli ottaa kuvia, aurinko paistaa porotti jo täyttä päätä ja suuret puut varjostivat osaa kasvimaata tosi tehokkaasti. Eli ei hyviä otoksia, mutta jotain kuitenkin. Sittemmin onkin ollut ihan turhaa ajatellakaan kuvaamista, täällä kun on satanut melkein koko ajan.




Kovin on vihreää, harmi vaan, että suurin osa vihreästä muodostuu rikkaruohoista. Eipä sitä tarvitse olla kuin viikon verran kitkemättä, niin peli on menetetty. Tällä erää siis rikkaruohot 6 - meikäläinen 0.



On siinä parin aarin kasvimaassa hoitamista normaalioloissakin, saatikka sitten, kun pamahtaa vesivahinko huushollin, sitä pitäisi olla nelikätinen ja kuusjalkainen ehtiäkseen tehdä kaiken tarvittavan.


Vaan onneksi ovat nuo hyötykasvit jo sen verran isoja, etteivät rikkaruohot niitä enää tukahduta tässä vaiheessa millään. Satoa tulee enemmän kuin osasin odottaa. Ja sehän on paha tässä tilanteessa se.

Ei ikinä mene niin kuin toivoisi. Meinaan, missäpäs sitä nyt säilöö noita kasvimaan anteja. Ei onnistu jatkojalostus ruokatarpeiksi ilman keittiötä ja pakastinta, ei sitten millään. Kas kun ei tässä huushollissa ole edes toimivaa liettä tällä hetkellä, ei ole tosin keittiössä lattiaakaan, eli näillä mennään... Kaiken huipuksi tässä vaiheessa ei ole mitään tietoa siitä, missä vaiheessa tuo keittiö kuntoon saadaan. Kunhan nyt kuivaisi paikat edes suhtkoht nopeasti.


Kasvihuoneen edustalla olevat kurkut sun muut astioissa olevat vesselit kasvavat ja tuottavat satoa myös tasaiseen tahtiin. Niitä sitten popsitaankin ihan jatkuvasti.

Kasvihuoneen seinustalla parvekeruukkuviljelmällä menee myös lujaa, asukit kasvavat niin että kohisee.



Paprikoita on jo kerätty muutama ja niitä tulee koko ajan lisää.


Kasvihuoneessa kasvaneista tomaateistakaan ei ole ollut pulaa.


Enemmän niitä tulee kuin ehtii syömään. Tomaattisoseen tekemisestä on tänä kesänä ihan turha edes haaveilla, kun ei ole sitä keittomahdollisuutta.

Yritän nyt kuivailla kaiken mitä voin. Saas nähdä miten onnistuu… kai sitä vaan pitää pilkkoa tomaatit aurinkoon paistattelemaan, josko niistä sitten omatekoisia aurinkokuivattuja tomskuja saisi. Ans kattoo kuin käy, kelit kun tässä muuttuivat sateiseksi ja ennusteetkin uhkaavat sateilla lähitulevaisuudessa.

2 kommenttia:

  1. Ehkä sitten muutaman vuoden kuluttua muistelet tätäkin kesää hymyssä suin: kesä, jolloin syömistä riitti, mutta se piti popsia suoraan pellosta.

    VastaaPoista
  2. :D niin tai muistellaan kesänä, kun satoa tuli niin paljon, ettei kerinnyt syömään ja mätäni peltoon.

    Mutta eipäs hätiä mitiä - kun on kolmen sukupolven kamat täällä säilössä - löytyi kahden levyn keittotaso, sellainen 70-lukulainen. Ja se toimii! Lämpeneminen kestää kyllä paremman osan tunnista, ja sähköä kuluu hurjasti (vakuutusyhtiö tosin makselee sähkölaskua nyt, kun on tuo kuivaava puhallin tuolla, eli ei sekään haittaa)

    Sain kuin sainkin jo papuja keiteltyä ja pakastimeen ulkorakennuksen pikkuhuoneeseen. Hankalaahan tuo keittohomma eteisessä on, mutta parempi tuokin kuin ei mitään... =)

    VastaaPoista