tiistai 5. huhtikuuta 2016

Jäniseläin

Meillä tuo pihapiiri on aidattu ihan kokonaan aina talvella. Tuolta lätäkön puolelta myös, ihan vaan siksi, etteivät koirat tipahtele jäihin. Eli mitään isompaa nisäkästä ei pihapiirissä yleensä talvella näe.

Istuskelin koneella olkkarissa ja lueskelin uutisia.. kun sivusilmällä huomasin jotain liikettä pihamaalla….

Rusakko perhana..


Ei muuta kuin kamera keittiöstä ja kuvia napsimaan. Ihan pakko oli ottaa kuvia, kun on sen verran harvinaista herkkua jäniseläimen näkeminen aitaamisen jälkeen…

Seurasi aitaa tuo otus. Ilmeisen hämmentyneenä kulki hän. Meni kuusiaidan alle, järven puolelle aidan nurkkaan ja sitten takaisin omia jälkiään. Kai sitä otti päähän, kun joka paikassa oli aita vastassa.


Loikki sitten kasvimaalle päin.




Ei sillä mitään isompaa kiirettä tuntunut olevan.

Ja sitten sain päivän naurut. Tämä vesseli mennä viipotti tuonne lumikasan päälle tilannetta tutkailemaan. Viipyi siinä melkoisen tovin, varmaan mietti mitä kautta aitauksesta pois pääsee.


Otin kuvan ja mietin mielessäni, jotta on mulla sitten vahtirusakkokin.

Ai miten niin… no kun tuo on Ronjan lempivahtimispaikka.



Piti kaivaa kuva Ronjasta tammikuulta. Siinähän se, samassa kohdassa, lunta on vain vähän enemmän.

Aikansa kuikuiltuaan rusakko ilmeisesti sai suunnitelmansa valmiiksi. Määrätietoisesti lähti koikkelehtimaan portille päin.


Edelleenkään sillä ei tuntunut mitään kiirettä olevan.



Lähemmäs ja lähemmäs taloa tultiin.



Ja sitten pyörähdettiin portille ja tietä pitkin pois pihalta.

Semmoinen rusakon visiitti se.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti