sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Ehtiikö? …. ei ehdi…osa ehtii!

Apua! Nollakeli aamulla kuuden aikaan. Auton ikkunat olivat jäässä ja maisema sumun peitossa. Se on vissiin virallisesti syksy nyt.

Onneksi peitettiin kurpitsat harsolla viimeiseksi eilen illalla. Tuli vähän kiire peittohommiin, kun puoli kahdeksan aikaan näytti siltä, että lämpötila laskee turhankin nopeasti. Tosin  säätiedotus lupaili lämpötilan säilyvän reilusti nollan yläpuolella, mutta eipä se ole ennenkään tämän tontin kohdalla paikkaansa pitänyt - on meinaan sen verran erilainen mikroilmasto tässä.

No, eipä siinä muuta voinut, kun kaivaa harsot esiin ja lähteä varmuuden vuoksi kasveja peittelemään. Oli jo lähes pimeä kun homma saatiin tehtyä, sisään kun tultiin, oli lämpömittarin lukema melkoisen lohduton. Peittelyrupeaman aikana oli lämpötila tippunut neljä astetta. Aika paljon reilussa puolessa tunnissa.

Nyt tätä kirjoittaessani olen tosi tyytyväinen, että eilen tuli otettua vielä muutama kuva kurpitsapenkeistä. Näin aamukuudelta en ole vielä tuolla pellolla käynyt harsojen alle kurkkimassa, eli en tiedä ollaanko siellä hengissä vai ei. Eilen siis aamun ensimmäisellä ulkoilureissulla kävelin tuon keskellä kasvimaata olevan yksinäisen kurpitsapenkin ohi kamerani kanssa, tarkoituksena ottaa muutama kuva vielä ennen kuin ensimmäinen hallayö tulee. Ja ihan viime tinkaan sen sitten teinkin.

Tuolla tosiaan on yksi penkki omassa ylhäisessä yksinäisyydessään , sijoitettu strategisesti kauas muista kurpitsapenkeistä siksi, että halusin välttää hallitsemattoman ristiinpölytyksen. Näistä kurpitsoista nimittäin kerätään siemenet talteen. Siinä sitten piti ihan pysähtyä hetkeksi pohtimaan: ehtiikö ne nyt ihan kaikki - siis valmiiksi asti ja mahtaako siementen keruustakaan mitään tulla.
Siinä pähkäillessäni tulin sitten ne kurpitsat nimenneeksikin. Hekottelin itsekseni, jotta helpompi on pallukat erottaa toisistaan, jos niillä on nimet.

Tämä ihan melkein valmis kaunokainen on nyt sitten Tuhkimo.


Pitäisi korjata pois ja jatkojalostaa pikimmiten.

Saman lajikkeen toinen yksilö - tuollainen pitkänomainen oudon muotoinen kurpitsa oli seuraavana tarkastelun alla. Nimeä ei tarvinnut kauan hakea, ilmiselvä makkarahan tuo on. On tainnut mennä tässä yksilössä jotain pahasti vikaan - sen kun lajikemäärityksen mukaan pitäisi olla pyöreä.




Niin ja sitten tietysti siellä on vielä Tupu, Hupu ja Lupu.

Lähes identtisiä toistensa kanssa…

Mitä nyt väri on vähän eri sävyinen..


mutta koko ja muoto on suunnilleen samanlainen …



…eli ilmiselvät veljeksethän siinä =)

Nyt tässä sitten odottelen, että tuo ilma vähän lämpenee, jotta pääsen katsomaan hallatuhojen laajuuden.

2 kommenttia:

  1. Upeita mollukoita! t. Hellu

    VastaaPoista
  2. joo - taisi tulla tänä vuonna sitten liikaa - kun varuiksi laitoin "tarpeeksi". Kasvoivat paljon paremmin kuin odotin...

    Viime vuonna mulla oli vain kaksi kurpitsaa ja ne ei sitten riittäneet mihinkään. Keräsin nyt tänään kahdeksan tuollaista noin kymmenen kilon kurpitsaa tuolta pellolta pois. On tulossa niin kylmä yö, että oli pakko ottaa sisätiloihin. Osa oli vielä vähän vihreitä, mutta onneksi ne kypsyy sisätiloissakin ihan kohtuu nopeasti.

    VastaaPoista